Propaganda puri vain kevyesti

Svenskanu.fi. Taiteilijat M. A. Numminen ja Pedro Hietanen yrittivät levittää ruotsi-kuumetta. Virus ei lukiolaisiin tarttunut.

Toista vuotta lukiota käyvät Tuuli Ahonen, Samuli Virtanen, Maija Santalahti ja Miikka Elo analysoivat viileästi taiteilijakaksikko Nummisen ja Hietasen ruotsin kielen progandandaesitystä Maijamäen koulun liikuntasalissa keskiviikkona.

– Konsertin asiat eivät mitenkään mullistavia olleet, sanoi Virtanen. Lukiolaisnelikko arvioi oman ruotsin opiskelunsa sujuvan ihan hyvin, vaikka toki paremminkin voisi mennä.

Hietanen ja Numminen oli kutsuttu Naantaliin svenska nu -verkostosta, joka kannustaa oppilaita ruotsin käyttöön ja pyrkii osoittamaan ruotsin taidon hyödyllisyyden. Sitä rahoittavat muun muassa Suomen ja Ruotsin valtiot. Nettisivut ovat osoitteessa www.svenskanu.fi.

Samana keskiviikkona kaksikko vieraili Raision lukiossa.

Parin houkuttelevin väite oli se, että Suomen elinkeinoelämä tulee 10 seuraavan vuoden aikana tarvitsemaan 100 000 ruotsin kielen osaajaa.

– Kyse on liike-elämä sisäisistä laeista. Luottamus rakennetaan ruotsin kielellä, Numminen sanoi. Tosin englanniksikin ruotsalaisten kanssa neuvottelisi aivan mainiosti, mutta:

– Vapaa-ajalla kaikki skandinaavit vaihtavat skandinaaviskaksi, jatkoi Numminen. Pohjoismaalaisten yhteistä skandinaaviskaa ei ilman ruotsin taitoa ymmärrä, ja ruotsin osaaminen tuokin bonuksena tanskan, norjan ja ehkä islanninkin.

Numminen on 71- ja Hietanen 62-vuotias. Teini-ikäisiä lukiolaisia he lähestyivät kertaamalla omia koulumuistojaan.

– Minuun iski lukion 1. luokalla sellainen idea, että minäpä opettelen puhumaan ruotsia, Numminen muisteli. Somerolaisista kavereista innostui vain yksi hankkeeseen, ja pojat päättivät puhua ruotsia ollessaan saunassa. Löylyä piti heittää – ja miten se sanotaankaan?

– Kan du kasta vatten på ugnen?

Mutta pissaamistahan tuo veden heittäminen ruotsissa tarkoittaa. Oikea ilmaus olisi slänga vatten.

Tällaisen huumorin kaksikko arveli lukiolaisiin purevan.

Molemmilla taiteilijoilla on monikymmenvuotinen kokemus Ruotsissa musisoimisesta.

– Ei sen niin väliä ole tuleeko virheitä, kunhan tuottaa kieltä suht sujuvasti. Jos minä en muista oikeata prepositiota, niin minä sanon aina på. Kyllä ne tietää mitä tarkoitan, vinkkasi Hietanen.

Sanomaansa kaksikko kevensi muutamalla laulullaan, joista Kumipallo (Som en gummiboll kommer jag tillbaks till dej) on Nummisen mukaan kulttiasemassa Ruotsissa. Se vaaditaan kuultavaksi joka ainoassa esityksessä.

– Vaikuttaa just tämän ikäpolven musiikilta, arvioi Miikka Elo esitystä eikä vaikuttanut vaikuttuneelta. Taiteilijoiden sanoman hän kyllä uskoi.

– Varmasti aika tosiasia, että pienelläkin ruotsin kielen taidolla on vaikutusta.

Maija Santalahden, Samuli Virtasen ja Tuuli Ahosen käsitys vahvistui siitä, että oma motivaatio kielten oppimisessa on ratkaisevaa. Mutta tuskin he taiteilijoiden esityksen takia panostavat ruotsiin aiempaa enemmän.