Arkeologista pureskeltavaa

Tiivistetysti on nyt nähtävissä se, mitä Raision Papinkallion arkeologiselta tutkimusalueelta on kaivettu esiin. Näyttely on esillä kaupungintalolla helmikuun 12. päivään asti.

– Olen poiminut näyttelyyn keskeisiä asioita arkeologisesta tutkimuksesta. Olen pyrkinyt tekemään näyttelyn sillä tavalla, ettei se ole valmiiksi pureskeltu, sanoo arkeologi Jari Näränen Raision museo Harkosta. Hänen mukaansa näyttelyssä on kattaus kaikkea sitä, mitä kaivauksilta löytyy.

Rautakautisella Papinkalliolla on tehty kaivauksia viiteen otteeseen vuodesta 2000, viimeksi viime kesänä.

Rautakausi oli Suomessa 500–1200 jKr. Kirjallisia lähteitä ajalta ei ole, vaan johtopäätökset ihmisen toiminnasta tehdään löytöjen perusteella.

– Eläinten luita on löytynyt aika paljon, Näränen sanoo.

Lampaan olkavarsi näyttää hämmästyttävän pieneltä. Näränen arvelee, että sen täytyy olla karitsasta. Sian leukaluussa näkyy mahtava torahammas. Ikämääritystä luulöydöistä ei ole vielä tehty.

– Luut kertovat siitä, mitä ihmiset ovat syöneet.

Löytöjä on myös Ihalasta Mullin eduspellolta. Sieltä on näytillä esimerkiksi luukampa.

– Tuon lähemmäs ihmistä me emme pääse. Koskaan ei voi tietää, mikä oli ihmisen nimi tai minkä ikäinen tämä oli. Mutta kyllä nämä varmaan suomea ovat haastaneet, vaikka emme heitä olisikaan ymmärtäneet, Näränen pohtii.

Saviastiat ovat tutkijoille varsinaisia lavertelijoita. Niiden muodot ja koristelut vaihtelevat, ja nämä löydöt pystytään siksi ajallistamaan tarkkaan.

Osa löydöistä on tutkijoille arvoituksia. Mutta uudet tutkimusmenetelmät voivat joskus paljastaa, mitä ne ovat. Siksi kaivauksilta otetaan talteen sellaistakin, minkä merkityksestä ei ole tietoa. Näin tehdään siksikin, että kaivauksia tehdessä tutkimuspaikka tulee tuhotuksi.

Esimerkiksi palanutta savea löytyy erittäin paljon, osa on kuonaantunut eli se on palanut niin kovassa kuumuudessa, että se on kuplinut. Toisentyyppistä savea tulkitaan käytetyn rakennusten tiivistämiseen, ja kun hirsitalo on palanut, savi on ropissut alas.

Näyttelykävijöiltä tutkijat pyytävät ehdotuksia yhden arvoituksen ratkaisemiseksi. He eivät tajua erästä kivenmurikkaa, joka on löytynyt kalliokuopanteen pohjalta. Se on joka puolelta palaneen kuonan peittämä, mitä ei osata selittää, vaikka kuoppa on saattanut olla raudan pelkistysuuni.

– Sille voi olla aivan yksinkertainen selitys, Näränen sanoo.

Näränen kertoo, että Raision kaupunki on 1980-luvulta lähtien tehnyt tutkimuskaivauksia yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

– Se ei ole poikkeuksellista, mutta se on harvinaista, tutkija kiittelee.

Raision kaivausten aineistoista, kuten keramiikasta, luista ja savikiekoista, on tehty monia graduja. Yksi väitöskirjakin on, Juha-Matti Vuorisen Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla. Se on vuodelta 2009.

Kiinnostuneille taustalukemistoksi Näränen vinkkaa teosta Johdatus arkeologiaan vuodelta 2008. Se kuuluu sekä Raision, Naantalin että Maskun kirjastojen aineistoon.

Toinen Näräsen kiittämä opus on 1984 julkaistu Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi, joka on laajan Suomen historia -teossarjan ykkösosa.

– Minun pikku raamattuni, Näränen kuvailee.

Löydä menneisyys -näyttely Raision kaupungintalolla 12. helmikuuta saakka.