Jännitys: Itävätkö Hiilolan yli 100 vuotta vanhat tulppaaninsiemenet?

Vehreys. Puutarhojen pitkä historia avautuu Naantalin museon kesänäyttelyssä.

Naantalin museossa tiistaina avattu näyttely Puutarhan lumo: puutarhojen historiaa tutustuttaa kesäiset vierailijat puutarhojen monipuoliseen historiaan.

Museonjohtaja Anne Sjöström pitää Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon tekemää näyttelyä hienona kokonaisuutena. Aiemmin näyttely on ollut esillä Tammisaaren ja Lohjan museoissa saaden runsaasti hyvää palautetta.

– Puutarhan lumo -näyttely sopii vehreään Naantaliin erinomaisesti. Aihe on ajankohtainen, sillä puutarhaharrastus on nykyään Suomessa hyvin suosittua. Museonäyttelyiden kierrättäminen on kaiken lisäksi ekologista, Sjöström sanoo.

Tekstipainotteiset näyttelytaulut kertovat kuvien kera puutarhojen vaiheista museorakennus Humpin alakertaan pystytetyssä näyttelyssä. Lattialle asetellut kukat ja kasvit havainnollistavat kunkin aikakauden puutarhaihanteita.

Näyttelyssä on esillä myös museon omia kokoelmia, joiden seasta paljastui yllätyksiä.

– Löysimme 1800–luvun lopulta peräisin olevia siemeniä, joista tulppaaninsiemenet istutimme ruukkuihin viime perjantaina. On jännittävää nähdä itävätkö ne vielä yli 100 vuotiaina, kertoo tutkija Mari Termonen innostuneena.

Puutarhan lumossa lähdetään liikkeelle sumerien metsästyspuistoista, joita nykyisen Irakin alueella elänyt sivilisaatio rakensi jo 5 000 vuotta sitten.

Antiikin Egyptissä ja Roomassa vaalittiin puutarhoja, mutta varsinaiseen kukoistukseen ne nousivat renessanssin aikana Italiassa. Täydelliset geometriset muodot ja symmetrisyys olivat suurten renessanssi- ja barokkipuutarhojen pääajatus.

1800–luvulla englantilainen maisemapuutarha hylkäsi muotopuutarhan ideaalin pyrkiessään luonnonmukaisuuteen.

Anne Sjöströmin mukaan Suomeen puutarhakulttuuri levisi laajemmin vasta 1800–luvulla, jolloin kartanoissa suosittiin maisemapuutarhoja. Varhaisemmista puutarhoista ei maassamme juuri todisteita ole.

– Keskiajalla Naantalin luostarin yhteydessä mahdollisesti olleesta luostaripuutarhastakaan ei ole kirjallista aineistoa, eivätkä arkeologiset kaivaukset viittaa sen olemassaoloon. Luostarin ympärillä kasvatettiin kyllä yrttikasveja, mutta varsinaisesta puutarhasta ei voida puhua, Sjöström kertoo.

Puutarhateema on esillä myös museoon kuuluvalla Hiilolan porvaristilalla, jonka piha-aitassa näyttely jatkuu.

– Halusimme tuoda myös paikallisen näkökulman ja Hiilolan pihapiiriin saimme mukavasti lisätarjontaa, Sjöström toteaa.

Aittaan ripustetuissa tauluissa kerrotaankin puutarhojen vaiheista Naantalissa, jonne ensimmäiset puut kaupungin katujen varsille istutettiin 1800–luvun lopulla.

Hiilolan puutarhateemaa täydentää idyllisen pihan yrttimaa, jonka 15 kasvia on valittu Naantalin luostarin lääkeohjeesta 1400–luvulta.

Osa yrttimaan kasveista oli keskiajalla yleisessä käytössä lääkerohtoina.

Naantalin museon näyttelyihin voi tutustua 2.9. saakka. Museo on auki tiistaista sunnuntaihin kello 11–18.