Oljen käyttö vielä hankalaa Fortumilla

Mahdollisuus. Varsinais-Suomen pelloilla makaa huikea energialähde. Jos pelloille jätettävä olki korjataan ja poltetaan voimalaitoksilla, voidaan sillä korvata 200 tuulivoimalaa.

Tumma savu pöllähtää ikääntyneen karkeamurskaimen pakoputkesta. Sen kitaan pudotetaan tiukasti kääritty olkipaali. Murskain rouhii oljet 5 sentin palasiksi, jotka siirretään kuljetinta pitkin kuorma-auton lavalle.

Kun kuorma on täynnä, ajaa auto muutaman sadan metrin matkan toiselle murskaimella. Se hienontaa oljen edelleen 2 millin kokoon.

Valmis olkisilppu kuljetetaan kauhakuormaajalla hiilikasalle ja sekoitetaan.

Kuulostaa vaivalloiselta, ja sitä se onkin.

Raisio Oyj ja Fortum selvittävät yhdessä, miten olkea voidaan käyttää voimalaitoksen polttoaineena. Parhaillaan menossa olevassa koepoltossa käytetään vain 750 tonnia olkea, joten työstölaitteiden ei tarvitse olla moderneja.

Naantalin voimalaitoksen tuotantopäällikkö Harri Kaskinen kertoo, ettei olki sellaisenaan toimi kovin hyvin nykyisessä voimalaitoksessa. Laitos on aikanaan räätälöity polttamaan hienoa hiilipölyä, joten olki pitää silputa kahteen otteeseen, jotta se ehtii palaa loppuun hiilikattilan tulipyörteessä.

Mynämäeltä 12 tilalta kerättyä olkea poltetaan kattilassa noin viikon ajan.

Lopulliset tulokset saadaan oljen polton vaikutuksista saadaan ensi kesänä, jolloin kurkistetaan hiilikattilan sisälle ja nähdään kuinka paljon kuona-aineita on jäänyt kattilan seinälle.

– Sanotaanko näin, että meidän päässä koe on tähän mennessä mennyt niin kuin on kuviteltu, Kaskinen sanoo.

Enimmillään oljen osuus voi olla noin prosentti laskettuna polttoainetehosta.

Mutta se oljen potentiaali. Yhdeltä peltohehtaarilta voidaan olkea kerätä määrä, joka vastaa 2 kivihiilitonnia. Koko Varsinais-Suomesta olkea on mahdollisuus saada 390 000 tonnia.

Viljelijöille oljesta on lähinnä riesaa, etenkin kun vähän maata muokkaava suorakylvötekniikka yleistyy.

– Viljelijälle tulisi kustannussäästöjä, jos oljen voi jättää karholle pellon pintaan, sanoo Raisio Oyj:n raaka-ainehankinnasta vastaava johtaja Pasi Lähdetie.

Hän kertoo, että Tanskassa olkea käytetään paljon energiantuotannossa, ja jonkin verran myös Saksassa ja Etelä-Ruotsissa. Suomessa olkea käytetään lähinnä pienissä maatilojen lämpölaitoksissa ja kuivikkeena kotieläintiloilla.

Lähdetie kertoo, että yksi moderni korjuulaitteisto voi kerätä syksyllä oljet 2 000 hehtaarilta. Sopivia laitteita on muutamia Varsinais-Suomessa.

Olkien välivarastointi onnistuu juurikasaumapohjilla, mutta pysyviä seiniä ei sille kannata rakentaa.

Miljonäärejä ei olkibisnes tuottaisi, mutta pientä lisätuloa kuitenkin. Raision ja Fortumin yhteisprojektissa oljesta maksettiin viljelijöille 30 euroa hehtaarilta.

Olkea kannattaa kuljettaa enintään 100 kilometrin päähän.

Olkien hyödyntämistä seospolttoaineena laajamittaisessa energiantuotannossa tutkitaan parhaillaan.

Naantalin voimalaitoksen päällikkö Ari Anttila arvioi, että olki voi olla yksi lisä Naantalin tulevassa monipolttoainelaitoksessa.

Kun laitos suunnitellaan hyödyntämään biopolttoainetta, ei olkea tarvitse käsitellä niin vaivalloisesti kuin koepoltossa.