Salainen kuntakartta ei innosta raisiolaisvaltuutettuja

Näkemys. Raisiolaisvaltuutettujen mielestä kuntauudistusta ei pidä tehdä pakkoliitoksilla.

– Raisiossa rakennusluvan saa päivässä. Turussa siihen voi mennä yli kuukausi, puuskahtaa raisiolainen demarivaikuttaja Veijo Mikola kunnallisjärjestön kokoustilassa maanantaina iltapäivällä.

Hän oli sorvaamassa julkilausumaa kuntauudistuksesta yhdessä Jarmo Rosaman ja Touko Nurmen kanssa. Valmiissa julkilausumassa kritisoidaan mahdollisia pakkoliitoksia ja luvataan taistella Raision itsenäisyyden puolesta. Nykyistä tiiviimpi yhteistyö esimerkiksi koulu- ja päiväkotiasioissa toki sopii.

Raision sosiaalidemokraatit eivät ole yksin julkilausumien kanssa. Viime viikolla kokoomuksen kunnallisjärjestö julkisti oman paperinsa kunta-asioista. Sen mukaan Raision yhdistys ei hyväksy kuntauudistuksen toteuttamista pakkotoimien avulla.

Kuntien itsenäisyyden puolesta taistelevien on syytä pitää kiirettä, sillä virallinen esitys uudesta kuntajaosta julkistetaan helmikuun alussa.

Rannikkoseutu kysyi valtuutettujen mielipiteitä siitä, käykö Suomen Kuvalehden julkistama salainen kuntakartta tulevan kuntauudistuksen pohjaksi.

Muutama kokoomusvaltuutettu kertoi ottavansa kantaa vasta, kun virallinen esitys on pöydällä.

Raision valtuuston kokoomuslainen puheenjohtaja Ari Leinonen sanoo, ettei Suomen Kuvalehden kuntakartta kelpaa kuntauudistuksen pohjaksi. Hän arvelee, että kartan vuotaminen lehteen tässä muodossa liittyy presidentinvaaleihin.

– Karttoja on piirusteltu kautta aikojen, ja rajoja siirretty ennenaikaisesti, Leinonen tuumaa.

Anneli Kivijärvi (sd) arvelee, että kuntakartta voisi joskus vuonna 2035 näyttää esitetyltä. Nyt hän näkisi, että kunnat muodostaisivat vapaaehtoisesti 30 000–100 000 asukkaan kuntia.

–Kokemus näyttää miten hyvin yli 25 000 asukkaan kunnat pärjäävät erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella.

Jarmo Rosama (sd) sanoo, ettei hyväksy kuntien pakkoliitoksia.

– Mitään perusteita ei ole siitä, että palvelut olisivat yhtä hyviä kuin Raisiossa tällä hetkellä. Veroäyri on kilpailukykyinen, ja henkilökunta on ammattitaitoista. Poliittinen päätösvalta omista asioista karkaisi liian kauas.

Pekka Närhinen (vas) arvioi, että kuntien määrä vähenee, mutta tärkeämpää on valtionohjaus kuntien päätöksiin.

– Käytännössä esimerkiksi terveyspalveluita on yksityistetty ja heikennetty samaan tahtiin kun kuntien oma päätösvalta on lisääntynyt. Yksityistämisellä on heikennetty kuntien taloutta ja palvelutasoa. Nämä ovat tärkeämpiä asioita kuin tekninen kuntakoko.

Turun alueen kuntien Paras-ohjausryhmässä istuva Hannele Lehto-Laurila (sd) haluaa rauhoitella syntynyttä keskustelua: Virallista kuntakarttaa ei ole vielä julkaistu. Kuntien yhdistymisiä tulee, mutta laajuudesta ei päätöksiä ole tehty.

Lehto-Laurila kannattaa yhteistoiminnan laajentamista, mutta liitoksilla esimerkiksi Turkuun tulisi saavuttaa jotain hyötyä kuntalaisille.

– Näillä näkymin parannusta ei olisi odotettavissa. Veroprosentti nousisi, ja palveluiden joustava ja nopea saatavuus ilmeisesti heikentyisi, Lehto-Laurila sanoo.

– Itse kannattaisin ajatusta siitä, että Turun läntiset kunnat kokoaisivat voimansa ja kävisivät perusteellisen keskustelun yhteisistä tavoitteista kuntauudistuksessa sekä siitä, olisiko sittenkin kannatettavaa liittyä yhteen tiiviimminkin, Lehto-Laurila pohtii.

Aarre Lehtonen (vas) sanoo, ettei kuntakartan mukainen ehdotus oikein innosta. Hänen mielestään asiasta olisi korrektia kysyä kuntalaisilta.

Heikki Laine (kok) sanoo, että esitetty kuntien määrän supistaminen tuntuu hurjalta. Henkilökohtaisesti hän ei usko sen toteutumiseen.

– Kauhealla kiireellä tehtiin Paras-hankkeen mukaisia yhdistymisiä sosiaali- ja terveyspuolella, ja nyt tuo kaikki raha ja vaiva mennee hukkaan.

Janne Laulumaa (sd) sanoo, että kuntien aitoa yhteistyötä pitää hakea, mutta pakottaminen ei toimi, koska säästöjä ei syntyisi.

– Säästöjä ja rakenteiden järkeistämisiä pitäisi pohtia avoimesti niiden tullessa eteen. Voitaisiinko hallinnon kautta yhdistää ja säästää, kun esimerkiksi virkamiehet siirtyvät eläkkeelle.

Valtuustossa istuva kansanedustaja Jyrki Yrttiaho näkee, että kuntatalouden ahdinkoon tarjotaan väärää lääkettä, joka vain keskittää entisestään hallintoa.

– Kyllä valtion politiikka on suurin syyllinen kuntatalouden kurjistumiseen. Tänä vuonna valtionosuuksien leikkaukset ja yhteisövero-osuuden vähentäminen merkitsevät kunnille miljardin euron menetystä viime vuoteen verrattuna, Yrttiaho ynnää.

– Oikeisto ajaa kuntaliitoksia ja runnoo sen ohessa palvelujen yksityistämistä täydellä voimalla. Suuria kuntayksiköitä tarvitaan yksityisten palvelumarkkinoiden edistämiseksi, Yrttiaho arvelee.

Seija-Liisa Junkkala (kesk) sanoo, että Turulta on ensin vaadittava hyvin selkeää ryhtiliikettä hallintoon.

– Raisiossa olemme säästäen ja harkiten saaneet hoidetuksi raisiolaisille kilpailukykyiset palvelut. Samanlaista ei ole turkulainen päätöksentekokulttuuri, eivätkä tulokset.

Satu-Maarit Hildén (sd) ei usko, että suur-Turku voisi lopulta toimia tehokkaasti.

– Kyllä pienet kunnat ja ihmiset jäisivät huutelemaan yksinään. Isot jyräisivät pienet.

Erkki Haavisto (kesk) sanoo, etteivät kuntien rahoitusongelmat ratkea kuntakokoa suurentamalla. Hänen mielestään pitäisi mieluummin miettiä isoimpien kaupunkien pilkkomista osiin

– Suurimmat kunnat ovat tutkimusten mukaan kaikkein tehottomimpia. Johtajien ja byrokraattien määrä kasvaa, palvelut heikkenevät ja kustannukset nousevat.

Veli-Matti Salminen (sit) sanoo, että Raision tulee säilyä itsenäisenä kuntana.

– Mitään pakkoliitoksia ei tule hyväksyä. Jos vapaaehtoisliitoksia pitää miettiä, niin Raision pitäisi suunnata katseensa Naantalin ja Maskun suuntaan.