Naantalissa odotetaan virallista karttaa

Monet naantalaiset valtuutetut kommentoivat pidättyväisesti Suomen Kuvalehden julkaisemaa salaista kuntakarttaa.

Esimerkiksi kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Ville Vuorio sanoo, ettei järjestö kommentoi karttaa nyt millään tavalla, vaan odottaa ministeriön virallista esitystä. Samalla linjalla on valtuustoryhmän puheenjohtaja Jan Lindström.

– Tavoitteenamme on edelleen itsenäinen Naantali, jolla on laajat ja korkeatasoiset palvelut sekä seutukunnallisesti kilpailukykyinen veroprosentti ja taksarakenne, Lindström toteaa.

Nyt tärkeintä on keskittyä palvelurakenteen määrittämiseen ja talouden tasapainottamiseen ja yhteistyön tekemiseen lähikuntien kanssa.

Valtuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm (sd) pohdiskelee, että kartan vuotaminen voi olla tietoista taktiikkaa: Pöytää pamautetaan ensin kauhukartta, jotta myöhemmin vähän lievempi versio siitä saataisiin myytyä kansalaisille.

Sirpa Hagsbergin (sd) mielestä Naantali esitetty kartta ei kelpaa pohjaksi kuntauudistukselle.

– Tälläiset vuodot aiheuttavat vain turhaa polemiikkia ja vääristelyä. Kyseisessä kartassa kunta on liian iso. Liitoksillahan haetaan tehostamista, säästöjä ja palvelujen turvaamista.

Lauri Laine (sd) sanoo, että ennen isoja muutoksia pitää ratkaista terveys- ja terveyspalveluihin liittyviä ongelmia ja lähidemokratiaa. Tietoa pitää saada myös Suur-Turun kannattavuudesta.

Vasemmistoliiton Hannu Raittola pitää esitettyä kuntakarttaa lähinnä käsittämättömänä ja arvelee vuodon liittyvän presidentinvaaleihin.

– Naantalin peruspalvelut pelaavat kuntarajojen puolesta hyvin. Ei se ole kuntakoosta kiinni, Raittola korostaa.

Vihreiden Jarkko Kanerva ilmoittaa vastustavansa jyrkästi Naantalin liittämistä Turkuun. Jos vihreät kannattaisivat kuntien pakkoliitoksia, eroaisi hän puolueesta.

– Perusteenani on se, että tehokkaimmaksi kuntakooksi on tutkimuksissa todettu 8 000–20 000 asukkaan yksiköt. Siitä ylöspäin toiminnan tehokkuus heikkenee ja tarpeeton byrokratia lisääntyy. Lieviä oireita tähän suuntaan on jo nykyisessä ”suur-Naantalissakin”.

Samuli Santalahti arvelee Mikko Rönnholmin tavoin, että kartta on vuodettu, jotta tavoitteesta voidaan hieman peruuttaa. Kartan kaltainen kuntarakenne ei hänelle kelpaa.

– Eniten mietityttää lähidemokratian kohtalo näissä Mynämäeltä Sauvoon ulottuvissa kunnissa.

– Toisaalta on erikoista ratkaista taloudellista yhtälöä siten, että edullisemmat palveluntuottajat liitetään kalleimpaan. Palveluista ja niiden järjestämisestähän tässä pitää ensisijainen huomio olla, kuntarajat sitten sen jälkeen, Santalahti sanoo.

Hän ihmettelee, ettei kukaan kuntauudistuksen ajajista ole esittänyt laskelmia uudistuksen taloudellisista hyödyistä.

Kristillisdemokraattien Mika Ratilainen on huolissaan hallinnon paisumisesta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien heikkenemisestä suurkunnassa. Vielä ei ole nähty vanhan kuntaliitoksen hyötyjä, kun pitäisi tehdä jo uutta.

– Maksimi kuntakoko olisi noin 50 000 asukasta (Naantali, Masku ja Raisio), ellei nykyisellä pärjätä. Suurkuntien paremmuudesta ei ole tutkimusta, Ratilainen sanoo.