Konkariopettaja suo vanhoille prinsessapäivän
- Sanni Karlsson ja Karri Leinonen harjoittelevat vanhojentanssien kenraalissa oppilaiden suunnitteleman tanssia.
- KUVAT
Ulla Sipposelle vanhojentanssit ovat viimeiset, Sanni Karlssonille ja Karri Leinoselle ensimmäiset ja ainoat.
Yli 100 nuorta tanssii jiveä Naantalin Maijamäen liikuntahallin lattialla. Liikunnan lehtori Ulla Sipponen katselee joukkoa ja toteaa:
– Tämä on Veijon ja minun lempitanssi.
Veijo on Sipposen kollega Veijo Wahlsten, joka parhaillaan tarkkailee katsomosta, kuinka vanhojentanssien kenraaliharjoitus käy.
Ulla Sipponen on haikealla mielellä. Nämä vanhojentanssit ovat hänen viimeisensä, sillä hän jää melkein 40 vuoden uran tehneenä eläkkeelle tämän lukuvuoden jälkeen.
Ulla Sipponen on ohjannut Naantalin lukion vanhojentansseja vuodesta 1985. Konkariopettajan kanssa on hyvä kerrata vanhojentanssien kehitystä. Sipposen kouluaikana ei tanssittu, vaan pukeuduttiin vanhoihin asuihin. Tanssit tulivat 1980-luvulla. 1990-luku on tuonut tanssiaisiin tyttöjen upeat iltapuvut. Kymmenkunta vuotta ohjelmassa on ollut oppilaiden itse kehittämä tanssi, josta yleisö on aina erityisesti pitänyt.
– Olen auttanut hankkimaan ja lainannutkin pukuja, jotta kenenkään ei tarvitsisi puvun puuttumisen takia jättää tanssimatta, Ulla Sipponen kertoo. Hän ei yhdy niihin, jotka arvioivat tanssivarustuksen olevan jo liiallistakin. Opettaja suo tytöille mielihyvin näiden prinsessapäivän.
Naantalin lukiossa jokseenkin kaikki oppilaat osallistuvat vanhojentansseihin. Niihin valmistava kurssi on lukion suosituin liikunnan kurssi.
Sanni Karlssonille ja Karri Leinoselle tanssikurssin valitseminen oli itsestään selvää. Leinonen pyysi Karlssonia tanssiparikseen jo lukion ensimmäisenä lukuvuotena.
– Tanssiminen on perinne, siitä haluaa pitää kiinni, Sanni Karlsson sanoo.
Pukuasia saa Sannin Karlssonin mietteliääksi. Hän on hankkinut beige-mustan asun, jonka hinta nyt hiukan hirvittää.
– Aika kalliiksi se tuli perheelle, nuori nainen myöntää.
Karri Leinonen pukeutuu tanssiaisia varten frakkiin.
– Olen kokeillut frakkia muutaman kerran. Kyllä siitä tulee juhlava olo, Karri Leinonen kuvaa juhlapuvun aiheuttamia tuntemuksia.
Kenraaliharjoituksessa opettajat saavat puuttua vielä moneen seikkaan. Parempaa ryhtiä sinne, reippaampaa askellusta tänne.
– Joka vuosi tässä kohdassa tuntuu samalta: Ei tästä mitään tule, Ulla Sipponen sanoo.
Silti opettaja tietää, että perjantaina kahdessa tilaisuudessa kaikki on kohdallaan. Tytöt ovat kauniita, pojat komeita ja poloneesi sujuu kuin tanssi.
