Kolumnit / Uusimmat jutut
Raimo Vahtera:Myyteillä muokataan mieliä
Naantalin jalkakäytäväkeskusteluissa elää sitkeästi ainakin kaksi myyttiä: 1. Ellei keskustaa rakenneta riittävän tehokkaasti, Naantali näivettyy ja 2. maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen kerrostaloihin on niin kallista, että kerroksia pitää olla vähintään viisi, jotta se kannattaa. Väittämät saattavat kuulostaa perustelluilta, mutta ne eivät pidä paikkaansa.
Kari Rahja:Naantali vyörytyksessä
Maankäytön suunnittelu Uudessa Naantalissa pakahduttaa. Ammattilaisellekaan ei liene tuskatonta yrittää selvittää, mikä naantalilaisia tulevaisuudessa odottaa. Miten sitten asukasparat. Asukkaat, jotka elävät todeksi suunnitelmien jokaisen viivan ja vähän enemmänkin sen lisäksi että maksavat taskuistaan niiden kaikkinaiset seuraukset. He lienevät täysin ymmällään.
Raimo Vahtera:Voittajan vankkureilla Kultarantaan
Naantali, Suomen kesäpääkaupunki, on uuden jakson kynnyksellä: Kultarannan emäntä/isäntä vaihtuu. Vaalin tuloksella on Naantalille enemmän merkitystä kuin muille kunnille - Helsinkiä lukuun ottamatta. Tulevan tasavallan presidentin suhtautuminen suviresidenssiinsä muokkaa Naantalin imagoa. Vaalin tulosta pidetään suht selvänä: se on saletisti Sale. Vaikka Sauli Niinistön gallupkannatus on syksyn mittaan pudonnut, se on yhä 40 prosentin pinnassa. Niinistön menestystä tukee myös ns. voittajan vankkurit -vaikutus. Moni epävarma äänestäjä hyppää menestyjän kelkkaan. Voittajan joukossa on helppo hymyillä. Voittajan vankkurit eli bandwagon -efekti tarkoitti alun perin sirkuksen torvisoittokunnan vaunua, bändivaunua. Kun sirkus tuli kaupunkiin, soittokunnan johtama kulkue kiersi kaupunkia ja veti mukaansa sirkuksesta innostuneita kaupunkilaisia. Ehkäpä voisi puhua myös Hamelnin lumoefektistä. Politiikka tai tässä tapauksessa äänestäminen ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista. Äänestäjä ei välttämättä äänestä omaa suosikkiaan. Jokin muu vaihtoehto voi tuoda hänen kannaltaan paremman tuloksen. Vaaliliitoissa pienillä puolueilla on kärkiehdokkaansa, joille äänet keskitetään. Presidentinvaalissa voidaan äänestämällä yrittää estää jonkun ehdokkaan valinta. Esimerkkinä tästä käy vuoden 1994 presidentinvaali.
Raimo Vahtera:Saaristokaupungista pikkukaupunkiin
Kolme vuotta sitten ilmassa oli suuren kuntajuhlan tuntua: Rymättylä, Merimasku ja Velkua liittyisivät vuoden 2009 vaihteessa Naantaliin. Naantalilaisten edushenkilöt puhuivat saaristo-Naantalista ja tuhannen saaren Naantalista. Saaristo antaisi kaupungille aivan uuden statuksen, hyristiin tyytyväisenä ja kilistettiin kuplajuomaa.
Raimo Vahtera:Huonosti suunniteltu, puoliksi pilattu
Kylpyläkausi on naantalilaisten mielissä ja historiassa kultaista aikaa. Sen paras jakso oli 1900-luvun vaihteessa. Mutta: vaikka muistoissa on kultainen reunus, toiminta oli pientä. 1800-luvun viimeisenä vuonna kylpyvieraita oli huimat 500. Seuraavalla vuosikymmenellä vieraita oli yhteensä alle kuusituhatta, siis kymmenessä vuodessa! Se on saman verran kuin Muumimaailmassa käy yhtenä, tosin hyvänä päivänä.
Raimo Vahtera:Unikeon hitaat kiireet
Kesä on mennyt, kassoja lasketaan. Muumimaailma on yksi Naantalin matkailuindikaattoreista. Kesä meni hyvin, vakuuttaa Muumimaailma.
Raimo Vahtera:Keltaisen viivan punainen lanka
Kesän päättymistarina on taas se tavallinen narina. Aiheina ovat pysäköinti ja roskikset, kantakaupungin kaksi kesäistä kestopuheenaihetta. Päättyneenä kesänä asfalttiin maalattiin metritolkulla keltaista viivaa. Oliko maalauksissa punaista lankaa, yhtenäistä juonta tai logiikkaa? Useimmiten ei. Se johtuu siitä, että keltaisen viivan merkitys lie epäselvä. Keltaisella reunaviivalla ei ole juridisia vaikutuksia, ellei pysäköintiasioihin erikoistunut korkein oikeus toisin päätä. Tieliikenneasetuksen mukaan keltaisella yhtenäisellä reunaviivalla voidaan epäselvissä tapauksissa selventää myös liikennemerkillä osoitettua tai tieliikennelain 27 ja 28 §:n mukaista pysäyttämis- tai pysäköintikieltoa. Kaupunki on käyttänyt keltaista reunaviivaa pysäköintikiellon merkkinä, asukkaat ovat helpottaneet niillä porttikäytävän havaitsemista. Lain mukaan kiinteistölle ajoa ei saa pysäköinnillä oleellisesti vaikeuttaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kiinteistö saisi vaikeuttaa pysäköintiä. Auton mitan käyttämättömän porttikäytävän kummallekin puolelle ulottuva keltainen reunaviiva on jotain muuta kuin huomaavaisuutta.
Mirkka Mattheiszen:Kehoja tilassa ja liikkeessä
Nyt2011 Together – Naantalin ja Raision nykytaiteen kesän viimeisessä näyttelyssä Naantalin Taidehuoneella on kaksi teoskokonaisuutta, Pia Männikön Déjà Vu ja Saara Huovisen Suoritus.
Raimo Vahtera:Kylpyläunelmia Kuparivuorella
Niin kuin hyvin tiedetään, Naantalin kylpylän toiminta päättyi 1964. Merisali ja Kaivohuone jäivät jäljelle menneestä, muistojen kultaamasta kylpyläajasta. Ajatus uudesta kylpylästä eli ja pulpahti pintaan silloin tällöin.
Mirkka Mattheiszen:Tyttöjen talosta Europaan
Tyttöjen talossa on vaikuttava ja kaunis teos. Hiilolan vanhassa aitassa seitsemän identtistä keraamista pikkutyttöä istuu polviasennossa rivissä itämaisella matolla.
Mirkka Mattheiszen:Veistoksiin piirrettyjä muotoja
Kultarannan puutarhan taidenäyttelyille on onneksi luvassa jatkuvuutta. Viime kesänä hehkutin presidentin hillittyä puutarhaa kantavine näkymineen täydellisenä paikkana taiteen esittämiselle.
Mirkka Mattheiszen:Viivaa ja liikettä
Panu Thusbergin (s. 1963) näyttelytiedotteen teksti lävitsemme johdetuista verkostoista ja vartalomme absorboimasta säteilystä menee heittämällä yli hilseen, mutta teokset puhuvat helpompaa kieltä.
Mirkka Mattheiszen:Together valloittaa kaupungintalon ja katsojan
Nyt2011 nykytaiteen kesän yhdessä-teeman alle rakennettu monipuolinen päänäyttely on siirretty Harkossa ilmenneiden kosteusongelmien vuoksi kaupungintalolle. Näyttely valtaa rakennuksen ala-aulan, toisen kerroksen tasanteen, käytävänpätkää, hissin ja pienen varaston.
Mirkka Mattheiszen:Taidetta ympäri Raisiota
Nyt2011 Together on kahden kaupungin yhteistyötä. Ulkotilassa oleviin taideteoksiin voi tutustua niin Naantalissa kuin Raisiossakin. Kokonaisuuksilla on hyvin erilainen luonne: Siinä missä Naantalin teokset keskittyvät torin, Puistotien, rannan ja Vanhankaupungin alueelle, Raisiossa ne ovat enemmän hajallaan.
Mirkka Mattheiszen:Pysäyttävää surua
Kun näkee niin paljon taidetta, joka ei kosketa millään lailla tai ei avaudu ollenkaan, on mielettömän hienoa tulla näyttelytilasta ulos liikutettuna - vaikka olo olisi paha.
Kari Rahja:Mihin kunnissa tarvitaan hyvää hallintoa?
RS:n pääkirjoitus nosti esiin tärkeän ja ajankohtaisen asian - peitellyt päätökset. Naantalilainen tapa tehdä päivänvaloa kestämättömiä päätöksiä kesälomien kynnyksellä on erittäin valitettavaa yhtäältä siksi, että se näyttää toimivan ja toisaalta siksi, että ne ovat vakava loukkaus asukkaiden itsehallintoperiaatetta vastaan. Julkishallintoon kohdistuu ns. hyvän hallinnon periaatteen vaatimus. Kuntalaiselle ilmaisu ei juuri avaudu, mutta hallinnosta vastaaville se muodostaa läpimenevän oikeusperiaatteen. Kaupunkiamme johtaa oikeusoppineiden joukko, joka kiusallisen hyvin tietää, millaista toimintaa heiltä vaaditaan. Veri on kuitenkin vettä sakeampaa. Perustuslain säännös asukkaiden itsehallinnosta palauttaa vallan kuntalaisille, mikä luottamushenkilöjärjestelmässä merkitsee kuuliaisuutta valitsijoilleen. Toistaiseksi törkein loukkaus tätä periaatetta kohtaan kaupungissa koettiin, kun Kuustosen keräämässä adressissa ihmiset vastustivat Humaliston teollisuusalueen muuttamista asuinalueeksi. Lähes 3.700 henkilön allekirjoitus ei aiheuttanut mitään väristyksiä sen paremmin virkamiesjohdossa kuin luottamus- henkilöissäkään. Nimimäärä vastasi tuolloisen Naantalin puolta äänestäjäkuntaa! Adressin luovutustilaisuudessa kaupunginjohtaja totesi kuivakkaasti, että päätöksiä eivät tee kuntalaiset vaan valtuusto. Rakentamista ei valtuusto päässyt ratkaisemaan, vaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tallasi rakennustarjastaja myöntämällä asuintalojen rakennusluvat kumotun kaavan mukaisina juuri kesälomien alkamisen kynnyksellä. Julkishallinnolle asetettu hyvän hallinnon vaatimus perustuu syvimmältään siihen, että sillä on suhteessa asukkaisiinsa mahdollisuus yksipuoliseen vallankäyttöön, veronkanto-oikeus, ja hallussaan asukkaiden subjektiiviset oikeudet. Kuka korjaisi sen valuvirheen, joka erityisesti viime vuosina on noussut korostetusti esiin, jossa kuntalaiset on harkitusti jätetty muutoin kuin maksumiehinä osattomiksi yksityisten intressien kattamissa pöydissä. RS:n päätoimittajaan yhtyen valvokaa hyvät kuntalaiset!
Mirkka Mattheiszen: Nyt ulos kaupungille!
Naantalin ja Raision osuus Kulttuuripääkaupunkivuodesta käynnistyi aurinkoisesti. Ulkotilassa oleviin teoksiin opastaa mm. kaupungintaloilla ja matkailuinfossa jaettava kartta.
Raimo Vahtera:Yleiskaava kuohutti mieliä
Naantalissa on neljä vuosikymmentä pyritty säilyttämään keskustan palvelutaso vähintään tyydyttävänä. Pääasiallisena keinona on ollut keskustan tuntumaan sijoitettava tukiasutus. Mitä on saatu aikaan: keskustan laajennusalueena tunnettu kerrostaloalue, jonka laidalla sijaitsevat Alko, S-Market ja Ellen.
Raimo Vahtera:Tuppisuiden tupailta
Puolimärissä korisunissa näen itseni joskus kentän donkkihottina, joka mättää koreja mistä ja miten vain. Kun yritän näiden kirjoitusten avulla provosoida keskustelua Naantalista ja sen kehittämisestä, tunnen itseni täydelliseksi Don Quijoteksi, tuuleen huutajaksi.
Raimo Vahtera:Tuntematon Luonnonmaa
Vallis Gratiae -yhdistys vieraili syyskuussa Luonnonmaalla. Kohteina olivat Haijaisten Alitalo ja Kultaranta Resort. Alitalossa on harjoitettu maatilamatkailua yli kolmen vuosikymmenen ajan ja sen palkittu Matintalon perinnemuseo käsittää 12 rakennusta. Se ei ole saaren ainut: Käkölässä on Markku Jaakkolan maatilamuseo Luhdinsola.
Mirkka Mattheiszen:Rajaamalla tehoa
Harrastelijataiteilijat saavat julkisista näyttelyistä tärkeää esilläolokokemusta sekä mahdollisuuden palautteeseen ja kommunikaatioon katsojien kanssa. Niissä korostuu yleensä tekemisen ja oppimisen riemu teknisen taituruuden tai syvällisen sanoman sijaan. Taso, tekniikat ja taiteenlajit, aiheet ja esillepano vaihtelevat laajalla kirjolla.
Raimo Vahtera:Ajatusleikkejä keskustassa
Naantalin keskustaa ollaan voimallisesti kehittämässä. Yksimielisyys vallitsee siitä, että kehittää pitää. Mutta miten, siinä näkökannat erkanevat. Keskustan kehittämiseksi on laadittu suunnitelma, luonnos, ajatusleikiksikin sitä voi sanoa.
Heikki Arikka:Uusateismi haastaa kirkkoa
Kirjoittaessaan kirkon merkityksestä tässä ajassa kirjailija Torsti Lehtinen viittaa vanhaan raamatunlauseeseen ”Hedelmistään puu tunnetaan”. Lehtinen epäilee, säilyvätkö hedelmät, jos puu kaadetaan. Aiheellinen kysymys. Puu on tietenkin kirkko ja kirkon tekemät ja aloittamat työt ovat puun hedelmiä.
Kari Rahja:...
....
Mirkka Mattheiszen:Homo patiens et ludens
Odotin näkeväni Elina Maalismaan näyttelyssä aiemmin näkemiäni puupitsejä, mutta esillä onkin jotain erilaista. Aikansa tietenkin kutakin, mutta mietin silti miten ja miksi teokset ovat muuntuneet. Rovaniemeläinen Maalismaa (s. 1953) on koulutukseltaan teollinen muotoilija. CV:n mukaan hän on ollut alan opetustöissä 1990-luvun lopuille, minkä jälkeen alkavat näyttelymerkinnät. Biografia näyttäytyy helposti ”kehityskaarena” taideteollisuudesta kohti vapaata kuvataidetta.
