Turha pisteen menetys

Lahjoitus. Kuka opettaisi Loimulle, että voitosta voisi nauttiakin suoraan 3–0, eikä taistella hampaat irveessä viittä erää?Loimu oli vieraanvarainen ja antoi Saimaa Volleylle kotiin viemisiksi yhden sarjapisteen erin 3–2 lauantaina lentopallon liigaottelussa. Raisioon jäi siis kaksi pistettä, vaikka kolme olisi ollut tarjolla helposti.

Virheetöntä peliä Loimulta kaksi ensimmäistä erää. Sitten takki auki ja kyyti oli kylmää, kunnes viidennessä erässä keskittyminen palasi tarvittavien voittopallojen verran.

– Kahden voitoetun erän jälkeen tahtotaso tipahti, ja syötöistä loppuivat tehot, summasi Loimun valmentaja Kai Stenius pisteen menetyksen syitä.

Voitto tuli, mutta kahden ensimmäisen erän jälkeen olisi pitänyt tulla suoraan 3–0.

Tosin Saimaakin sai pelistään kiinni pitkän erätauon jälkeen, mutta suurin syy vieraiden pelin kohentumiseksi taisi olla loimulaisten virheet.

Omat virheet olivat ilmeisesti tarttuneet pelipuseron helmaan pukukopissa, ja ajatukset leijuivat jo liian helpossa voitossa.

– Arkaa ja tota, halutonta, nieleskeli 200. torjuntapisteensä pelissä napannut Loimun keskitorjuja Kimmo Kutinlahti voiton jälkeen kuvaillessaan tappioerien tapahtumia.

Loimun kaksi ensimmäistä voittoerää oli suhteellisen idioottivarmaa ja rauhallista työskentelyä, keskittymistä jokaiseen palloon täysillä. Torjunta toimi, kuviot toimivat eikä Loimulla näyttänyt olevan hätäpäivää suoran voiton saavuttamiseksi.

Ilahduttavaa oli noissa erissä huomata, että puolustuksen jälkeen ei palloa roiskittukaan pitkäksi tai leväksi, vaan saatettiin järjellä vastustajan puolelle, jolloin vastustaja yleensä teki virheen.

Tappioerissä taas Loimu syyllistyi juuri helppoihin virheisiin sen jälkeen, kun Henri Rajala tai Ossi Rumpunen olivat vaivalla kaivaneet pallon puolustuksessa ylös.

– Kun ei pompi, niin ei pompi, ei siihen erityistä syytä voi löytää, mietti Kutinlahti syytä siihen, miksi hyvin onnistuneet keskihyökkäykset eivät kuitenkaan jääneet pisteiksi Saimaan kenttään.

Ottelun terävästi aloittanut Jimmy Hernandezkin pehmeni loppua kohden, onneksi Ronald Jimenez onnistui leijailemaan taas omissa korkeuksissaan ja tappamaan palloja edes erien alussa.

Stenius nosti esiin hienosti aloituksia nostaneen libero Rajalan, joka täydellä sydämellään luuttusi tiikeripuolustuksillaan Kerttulan parkettia puhtaaksi minkä ehti.

– Ronaldilta puuttuu oikea pelirytmi, eli palloja pitäisi osata tappaa myös erien lopuissa, Stenius totesi ottelun parhaaksi palkitun pelistä lauantaina.