Tuulta vangitsemassa
- Pienestä pitäen tekniikasta kiinnostunut Timo Nummelin huolehtii Kaukora Oy:n tuuligeneraattorista sekä aurinkopaneeleista.
Ilmavirrassa. Sähköasiantuntija Timo Nummelin kokeilee tuulivoimaa työssä ja kotonaan.
Raision Haunisissa Kaukora Oy:n pihalla pyörinyt tuuligeneraattori on kääntänyt ohikulkijoiden päät reilun parin vuoden ajan. Kunnon puhurilla tuulimylly pyörii pienten generaattorien tapaan niin reippaasti, että laite näyttää lähtevän lentoon.
Kaukora hankki Kaukoidässä valmistetun tuuligeneraattorin saadakseen kokemuksia laitteesta. Tuulesta saatu energia käytetään maalauslinjan kuivauskaapin lämmitykseen. Myös kotiinsa tuuligeneraattorin asentanut Nummelin toteaa, että yksinkertaisilta vaikuttavissa järjestelmissä on vielä haasteita.
Generaattorin arvioitiin tuottavan vuodessa 15 000 kilowattituntia sähköä, mikä vastaa pienen omakotitalon vuosikulutusta. Kaukoran tehdaspäällikkö Rami Aaltonen on laskenut 20 metrin korkeuteen nostetun generaattorin tuottaneen toistaiseksi 3 000-4 000 kilowattituntia vuodessa.
– Lounaistuulella Kaukoran mylly pyörii riittävillä kierroksilla, mutta itävirtauksella ympäröivän metsän aiheuttamat pyörteet vähentävät tuotantoa oleellisesti. Kotonani merituuli pääsee puhaltamaan esteettömästi. Takana olevasta metsästä puolestaan nousee myllyn suuntavakautta häiritsevä pyörre, mikä heikentää sähköntuotantoa merkittävästi, kertoo Turussa asuva Nummelin.
Pyörteiden lisäksi ongelmana on, että Raisiossa keskimääräinen tuulen nopeus on ainoastaan 5,5 metriä sekunnissa. Tällä nopeudella generaattori alkaa juuri ja juuri tuottamaan sähköä. Valmistajat ilmoittavat tuotantoluvut usein 9-10 metriä sekunnissa puhaltavan tuulen perusteella.
Kaukoran tuuligeneraattori on kytketty vesikierron sähkövastuksiin, jotka kuumetessaan pudottavat kaukolämmön osuutta maalauslinjan kuivauskaapin lämmityksestä. Sähköntuotto ei toistaiseksi ole noussut niin korkealle, että maalin kuivaus olisi hoitunut ainakaan pitkiä aikoja pelkän tuulivoiman avulla.
Tuulivoiman lisäksi Kaukoralla on hankittu vuodesta 2004 lähtien kokemuksia sosiaalitilojen lämmittämisestä aurinkoenergialla. Vesiglykoliseos kiertää katon aurinkopaneeleissa. Selektiivilasin takana paneelissa kuumentunut seos puolestaan lämmittää kuparikierukkaan johdettuna käyttövesisäiliöitä. Aurinkokennojärjestelmä toimii Nummelinin mukaan kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin hyvin.
Yrityksessä mietittiin tuulivoiman hyödyntämistä esimerkiksi sähkötrukkien latauksessa. Nummelin toteaa, että ongelmana on tuulen ailahtelevuus ja energian varastointi. Välillä generaattorista saadaan kovia hetkellisiä piikkejä, ja toisinaan mylly ei tuota mitään.
– Monella kesämökeillä tuuligeneraattorin ja aurinkokennojen yhdistelmä lataa 12 voltin akkua, mikä toimii niissä olosuhteissa hyvin. Teollisuuden tarpeet vaatisivat valtavan akuston, jonka hankinta ja huolto olisivat mittavia investointeja, pohtii Nummelin.
Nummelin on seurannut mielenkiinnolla keskustelua siitä, että kotitaloudet voisivat jalostaa tuuligeneraattoreistaan valtakunnan sähköverkkoon kelpaavaa energiaa. Sähkömittarin pyöriminen ainakin hidastuisi. On myös väläytelty, että kuluttajat voisivat saada korvausta valtakunnan verkkoon tuottamastaan sähköstä.
Sähköyhtiöiden kannalta kyseessä on arka aihe. Yhtiöt pelkäävät häiriöitä, eivätkä pienehköjen tuuligeneraattorien valmistajat ole vielä ottaneet asiassa merkittäviä kehitysaskeleita.



Tuulimyllyillä ei koskaan hoideta maamme energiantarpeesta kuin jokin promillen sadasosa. Kuinka ihmiset uskovat moisiin vekottimiin kuin joulupukkiin, kun käytäntö osoittaa, etteivät ne toimi silloin kun olisi tarvetta? Rakentaminen tulee monin verroin kalliimmaksi kuin niistä saatava hyöty.
Ilmoita asiaton kommentti