Moni pelkää ukkosta

Salamat. Päänsärkyä, itkua, hikoilua, möykkyä rinnassa. Ukkonen ei ole kaikille upea luonnonilmiö, vaan pelkojen aiheuttaja.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kulunut kesä on ollut tavanomainen ukkosten osalta. Heinäkuun puoliväliin mennessä on kirjattu 50 000 maasalamaa, mikä on lähellä tilastollista keskiarvoa. Eniten on salamoinut Kainuussa, Etelä-Lapissa ja maan itäosissa, muualla vähemmän.

Sääennusteissa luvataan ukonilmoja Turun seudulle alkuviikolla. Siitä ei pidä ainakaan naantalilainen Kaarina Sahlberg, joka kokee ukkosen lähes vainoavan häntä.

– Lapsena ukkonen iski laitumella piikkilanka-aitaan. Lehmä kuoli, mutta minulla oli onneksi kumisaappaat jalassa, Sahlberg muistelee.

Joitakin vuosikymmeniä sitten ukkonen poltti Sahlbergin mökin keskisessä Suomessa. Salama oli iskenyt naapurin puolella olevaan piikkilanka-aitaan, ja tuli loikkasi siitä lähellä sijainneeseen mökkiin. Tuli sai lisää voimaa maalaustarvikkeista, joita Sahlberg säilytti mökin seinustalla.

Ja niin kuin ei tässä tarpeeksi, niin salama kaatoi Naantalissa puun kerrostalon päälle.

– Pelkään kyllä ukonilmaa, Sahlberg sanoo.

Naantalilainen Raija Loikas tunnustaa Sahlbergin tavoin pelkäävän ukonilmoja.

– Jos päivällä on tiedossa ukkosta, niin en varmasti lähde pyörällä töihin.

Kaikille ukkonen ei aiheuta pelkoja, vaan sitä pikemminkin odotetaan hartaasti. Facebookin ukkosryhmä on kerännyt yli 10 000 jäsentä. Sivustolla vaihdetaan kokemuksia salamoinnista ja toivotaan ukkosrintamien lähestymistä kotipaikkakunnalle.

Kun kunnon ukkosmyrsky vihdoin tulee, lähdetään sitä katsomaan ulos vaikka keskellä yötä.

Raisiolainen Risto Salonen kuuluu niihin, jotka eivät ukkosta pelkää.

– Ei auta mitään, että sitä pelkää. Eihän sitä millään voi väistääkään, Salonen järkeilee.

Mielenterveyshoitaja Juha-Matti Pajula Raision terveyskeskuksesta arvioi monien kärsivän ukkospelosta, mutta apua haetaan harvoin mielenterveysyksiköstä.

– Omalta uraltani en muista yhtään tapausta. Se ei ehkä ole niin invalidisoiva pelko, eikä se liity ihmisten jokapäiväiseen arkielämään, Pajula arvelee.

Määräkohteisilla peloilla eli fobioilla tarkoitetaan lääketieteessä huomattavaa ja itsepintaista pelkoa, joka on liiallista tai epärealistista ja joka kohdistuu tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen. Ympäristöön kohdistuvia pelkoja ovat esimerkiksi myrskyyn, ukkosiin, veteen ja korkeisiin paikkoihin liittyvät pelot.

Noin kymmenen prosenttia aikuisista kärsii jostakin pelosta niin paljon, että se haittaa elämää tai toimintakykyä. Pelkoa voi itsehoitaa, niin että totuttelee pelkoa aiheuttavaan tilanteeseen.

Pelon kaventaessa jokapäiväistä elämää on viisasta kääntyä psykiatrin tai psykologin puoleen ainakin, jos erilaiset itsehoitokeinot eivät tuota toivottua tulosta. (Lähde: Terveyskirjasto)

Pelkäätkö ukkosta, vai odotatko kunnon ukkosmyrskyä. Ota kantaa Rannikkoseudun nettisivuilla!