Omistajan vastuu ulottuu tontin ulkopuolelle
- Seppo Saarta on askarruttanut kenelle kuuluukaan kotitontin pensasaidan hoito sen jälkeen, kun kaupunki sen lunastaa katualueeseen kuuluvaksi. Kaupungininsinööri Antti Korte vastaa, että lain mukaan edelleen tontinomista
Ei välttämättä tunnu reilulta, mutta laki on laki. Vaikka kunta ottaisi haltuunsa palan tontista, hoitovastuu ei siirry uudelle omistajalle.
Ihalan Jermuntiellä asuva Saaren pariskunta on jo tovin ihmetellyt, kenen hoidettavaksi kuuluu heidän omakotitonttinsa ja kadun rajalla sijaitseva pensasaita.
Eivätkä Saaret ole ainoita ihmettelijöitä saman kadun varrella.
Seppo Saari, 76, ei oikein enää jaksaisi pitkää pensasaitaansa hoitaa. Ikä alkaa painaa.
– Kun ei sitä enää omista, on se vähän kuin menisi naapurin aitaa leikkaamaan, hän lisäksi sanoo ja ihmettelee, miksei kaupunki hoida.
Yksiselitteisen vastauksen Saari kuulee kaupungininsinööri Antti Kortteelta, joka sanoo vastailevansa tämän tyyppisiin kysymyksiin vuosittain.
– Aitojen siistiminen ja roskien kerääminen on kiinteistölle kuuluvaa. Tontin rajasta kolme metriä kuuluu tontinomistajan putsata, hän sanoo.
Näin määrää laki katualueiden kunnossapidosta.
Olisi hyvin voinut luulla, että katualueeksi lunastetun tontinosan hoitokin siirtyisi uudelle omistajalle, kaupungille.
Korte kuitenkin toteaa, että hoitotehtävä olisi liian mittava. Kadunvieriä riittää niin pitkälti, ettei kaupungin työntekijöiden aika mitenkään voi riittää.
– Haltuunotossa ei oteta hoitovastuita. Hieman ylihoitoa kaupunki jopa tekee koko ajan. Meidän ei tarvitsisi tehdä tätä ollenkaan, Korte sanoo.
Katualueita kaupunki ottaa haltuun, kun alueelle tulee asemakaava, joka määrittelee mm. katualueet, tontit ja puistot.
Niin sanottu katualue on yleensä leveämpi kuin itse katu.
Vajaan kilometrin mittaisella Jermuntiellä kaupunki on osalta tonteista ottanut haltuunsa aluetta ja osalta ei.
Koristepensaista ja aidoista on maksettu korvauksia, haltuun otetusta maasta ei välttämättä ole, jos kaistale on kapea.
Jermuntiellä on käynnissä saneeraussuunnittelu, kuten on läheisillä Mullintiellä ja Kärkökujallakin. Jätevesi- ja vesijohdot sekä sadevesiviemäröinti on määrä uusia.
– Toiveissa on saada saneerausrahaa budjettiin, sanoo Korte muttei uskalla ennakoida, milloin rakentamaan päästään.
Ajankohdan päättävät luottamusmiehet.
Vastaavia saneerauksia, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa, on odotettavissa esimerkiksi Pellavakujalle ja Huuhkajantielle Raisiontien läheisyydessä.
Tontinreunan aitoja ei kuitenkaan ole pakko hoitaa tai leikata. Tontinomistaja saa itse päättää, mitä silmissään sietää.
Saaren pariskunta kaavailee, että hoitamisen voi jättää sitten, jos jaksaminen loppuu.


