Juha Haapakoski:Edessä äidin
Kirjoittanut 300494, Julkaistu: 7.5.2009 13:47
Sunnuntaina vietettävä äitienpäivä ei ole äitien keksimää. Ei ainakaan heidän itselleen vaatimaa. Niin mukavalle kuin päivä usein tuntuukin, samalla se muistuttaa myös äitinä olemisen tuskasta.
Lapsen vinkkelistä äiti on se, joka ohjaa, käskee ja opettaa - isää myös. Kuinka moni kuitenkaan oikeasti kokee pitävänsä ohjaimet omissa käsissään? Osaa iloita joka päivästä ilman huolen häivää, vaikka lapsista se siltä näyttäisikin. Harva ja harvoin.
Vielä silloin kun lapsi opettelee kävelemään, nykyaikaisissa turvavaljaissa tämä tuntuu olevan ohjattavissa. Siitä eteenpäin ohjakset tuntuvat yhä pidemmiltä ja joustavimmilta kunnes murrosiässä ja sen jälkeen huomaa, ettei ohjasten toisessa päässä ole ketään ulko-oven jälkeen.
Aikuistuvat lapset ovat muka aikuisia, vapaita ja vastuuntuntoisia. Täysi-ikäinen kokee omasta mielestään olevan oikeutettu ja kykenevä tekemään niin kuin itse parhaakseen näkee. Niin kuin usein onkin.
Äitiä ei sureta ”valtansa” menetys. Jokainen soisi lapselleen sileän tien ja sellaisen elämän kuin nuori on haaveillut. Siitä se suru tulee kun sileää tietä ei ole. Sekin on suru, jos lapsella ei ole unelmia.
Omat periaatteet ja kasvatustavat näyttävät kadonneen taivaan tuuliin. Äidin silmin nuoren elämä on niin pinnallista, epäsiistiä, iloista ja vastuutonta!
Jokainen toivoo näkevänsä pieniä merkkejä järjestyksestä, säännöllisyydestä, rahan ja arjen hallinnasta viimeistään oman perheen perustamisen jälkeen. Arjen harmaus tulee joka tapauksessa.
Ja vasta kun on luopunut toivosta, ihme tapahtuu. Tavat löytyvätkin ja suunnitelmiin alkaa tulla vähän järkeä.
Nuoren itsenäistymisestä seuraa pian oman perheen perustaminen. Vapaus sielläkin vaihtuu vastuuksi, synnytään isäksi ja äidiksi.
Äidistä on tullut iso-äiti, mutta sama silmäpari kantaa yhä huolta lapsestaan. Toki eri tavalla kuin ennen.
Äitienpäivänä oma äiti haluaa kuulla ja hänelle on mukava kertoa kuulumisia. Vaikka omissa silmissäsi hän saattaa näyttää hieman vanhemmalta, hassutettava hän ei edelleenkään ole.
Hän tietää ja ymmärtää Sinusta paljon enemmän kuin luulet hänen näkevän. Hän on viisas ja kokenut. Oivalla ajoissa, ettet voi pitää itsestäsi mitään salassa hänen edessään. Niin kuin ei isäsikään.