Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

 Monelle Raision seurakunnan lähes tuhatvuotinen historia tulee yllätyksenä – Nyt tutkitaan 1300-luvulta peräisin olevaa krusifiksia

Oletko koskaan miettinyt, että kirkoissa näkyvillä olevat krusifiksit, alttaritaulut tai kaapit eivät aina ole näyttäneet siltä, miltä ne näyttävät nyt? Vuosisatojen saatossa uskonnolliset käsitykset ja valtaopit ovat vaihtuneet, minkä vuoksi myös uskonnollisten symbolikuvien käyttö kirkoissa on muuttunut vallalla olevan käsityksen mukaan. Puuesineet ovat olleet helppoja muunneltavia sen sijaan, että ne olisi vaihdettu kokonaan uusiin. Katri Vuolan taidehistorian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään Turun hiippakunnan kirkkoihin vuosina 1250–1400 tilattujen veistosten alkuperää sekä merkitystä katolisen kirkon hartaus- ja jumalanpalveluselämässä. Tutkimus kuuluu Suomen akatemian rahoittamaan hankkeeseen Muutoksen veistäjät – Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100–1600. Tähän tutkimukseen on päässyt mukaan Raision kirkon 1300-luvulle ajoitettu, Liedon mestarin työksi arveltu krusifiksi. Raision kirkon krusifiksi on uudelleenmaalattu ainakin vuonna 1663. Vuola arvelee, että krusifiksia on korjailtu ja muuteltu sen jälkeenkin, mutta varmistus asiasta on mahdollista saada esimerkiksi pigmenttinäyttein. Vuola vertailee tutkimuksessaan Raision kirkon krusifiksia muihin vastaaviin Liedon mestarin tekemiksi tiedettyihin tai oletettuihin krusifikseihin. Niitä löytyy esimerkiksi Hattulan tai Kustavin kirkoista. – Krusifiksin veistoksesta emme uskaltaneet ottaa näytettä, mutta alaristin puusta otimme. Vielä emme tiedä, mistä puusta krusifiksi on tehty. Aiemmin oletimme, että krusifiksit olisivat koivua, mutta tutkimuksissa onkin paljastunut, ettei näin ole. Krusifiksista voin vain ottaa lähikuvia ja verrata niitä muihin saman tekijän krusifikseihin, joista jotkut ovat erittäin huonossa, mutta alkuperäisessä kunnossa. Osa taas on kunnostettu alkuperäisen mukaan, Vuola kertoo. Tällä hetkellä tiedossa on se, että mitä ilmeisemmin ainakin Raision kirkon krusifiksin kylkihaava on ollut erilainen kuin nykyään. Verijäljet ovat olleet yksityiskohtaisemmin maalattuja, nyt ne ovat puusta tehtyjä. Sininen lannevaate on saattanut olla eri värinen ja eri lailla kuvioitu sekä kasvojen ilme on ollut erilainen. – Krusifiksin tekoaikaan silmät yleensä kuvattiin auki, nyt ne ovat kiinni. Myös ristiinnaulattujen käsien iho pyrittiin kuvaamaan yksityiskohtaisemmin venyväksi, kuin mitä ne nyt ovat. Käsiä on selvästi muunneltu jälkeenpäin paremmilta näyttäviksi, Vuola vertailee. Raision seurakunnalla ei tutkimuksessa ole mitään sen suurempia tavoitteita, kuin antaa oma osuutensa tieteen hyväksi. Raision seurakunnan historiallista esineistöä on peräti 11 kappaletta Suomen kansallismuseon hoivissa. – Monelle on Raision seurakunnan lähes tuhatvuotinen historia tulee usein yllätyksenä, seurakunnan kirkkoherra Sari Lehti muistuttaa kirkon arvokkaasta kulttuurihistoriasta. Meneillään oleva tutkimushanke on nelivuotinen ja kestää vuoteen 2022 asti.