Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Mielipide: Luonnon monimuotoisuus ja Naantali

Mielipide. Naantalilainen professori Ilari Sääksjärvi kertoi luonnon monimuotoisuudesta ja sen uhista Kristoffer-salissa 26.2. erinomaisella tavalla satapäiselle yleisöjoukolle. Luento käsitteli pääosin maapallon luontonsa puolesta kaikkein monimuotoisinta aluetta, Amazoniaa, jota Sääksjärven johtama tutkimusryhmä on vuosia tutkinut. Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan lajikato eli biodiversiteetin heikkeneminen on ilmastonmuutoksen ohella yksi pahimpia maapallon elämää uhkaavista ilmiöistä. Jopa miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon ihmistoiminnan vuoksi, jos tehokkaisiin toimiin ei ryhdytä. Lajikato ei koske vain tropiikin sademetsiä tai valtamerten koralliriuttoja vaan koko maapalloa. Lajeja on hävinnyt ennenkin, mutta milloinkaan muutos ei ole ollut niin nopeaa kuin nyt ihmisten aiheuttamana. Biologi Juha Kauppinen on kirjoittanut tästä aiheesta suomalaisesta näkökulmasta teoksessa ”Monimuotoisuus”. Hän on muutaman eläin- ja kasvilajiesimerkin kautta kuvannut suomalaisessa luonnossa tapahtuvaa muutosta, jossa kokonaiset eliöyhteisöt ovat uhanalaisia. Pohjoissuomalaisille tuttu onnenlintu kuukkeli, joka maamme eteläosasta on hävinnyt, kuvastaa vanhojen havumetsien eliölajien elintilan katoamista – kuukkelin mukana tila on hävinnyt myös lukuisilta muilta metsän kasveilta ja eläimiltä. Uhanalaisten lajien luettelossa on uuden arvion mukaan peräti 833 Suomen metsien lajia! Pölyttäjien vähenemisellä on laajat vaikutukset Vanhojen metsien ohella voimakkaasti vähentyneitä luontotyyppejä ovat niityt ja kedot, perinnebiotoopit. Sata vuotta sitten niittyjä arvioitiin Suomessa olleen 800 000 hehtaaria, nyt vain joitakin tuhansia hehtaareja. Tämä on merkinnyt lukuisten kukkakasvien ja niiden pölyttäjähyönteisten voimakasta taantumista. Niittykasvit kukkivat aikaisemmin myös teiden varsilla. Nyt tienvarsien aikaisin tapahtuva koneellinen niitto tuhoaa viimeisiä tienpiennarniittyjä ja tilalle kasvaa pelkkiä heinäkasveja. Pölyttäjähyönteisten määrän voimakas väheneminen uhkaa maailmanlaajuisestikin monien viljelykasvien satoja. Pahimmillaan satotappiot nousevat satoihin miljardeihin euroihin. Hyönteisten vähenemisestä kärsii puolestaan peltojen hyönteissyöjälinnusto kuten kiurut, peltosirkut, kottaraiset ja pääskyset. Kaupungin ympäristöohjelmassa on paljon hyvää Naantalissakin on herätty luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Hyvä niin. Juuri hyväksytyssä ympäristöohjelmassa todetaan muun muassa seuraavaa. ”Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi on tärkeää, että luonnontilaisia alueita säästyy riittävästi… suojelua tarvitaan, jotta eliölajeilla on käytettävissä riittävästi alueita ruokailuun, lisääntymiseen ja alueelta toiselle siirtymiseen.” ”Paikallisesti arvokkaita kohteita Naantalissa ovat esimerkiksi lehtometsät, pienvesistö- ja kosteikkoympäristöt sekä asukkaiden luontosuhdetta ylläpitävät taajamametsät. Kalliometsät ovat Naantalin saaristoluonnolle ja maisemalle omaleimaisia ja siten niiden arvoa ja arvostusta on syytä korostaa. … Arvokkaiden maisemien suojelulla huolehditaan myös asuinympäristön viihtyisyydestä.” ”Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä ovat perinnebiotoopit. Perinnebiotoopit ovat perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen muovaamia alueita, joita on niitetty, laidunnettu tai lehdestetty. Perinnebiotooppeja ovat muun muassa niityt, kedot ja metsälaitumet. Perinteisen karjatalouden loputtua alueiden ainutlaatuinen uhanalainen lajisto väistyy ja katoaa muiden lajien tieltä, ellei alueita enää hoideta. Perinnebiotooppeja säilyttämällä säilytetään samalla arvokasta kulttuurimaisemaa.” - Tallipuiston alue, jossa on useita vanhan asutuksen seuralaiskasveja, voitaisiin helposti kunnostaa perinnebiotoopiksi toteaa asemakaavan luontoselvitys. Perinnekasveja kasvaa myös luostarikirkon lähellä. -Ympäristöohjelmassa todetaan toimenpide-ehdotuksena: ”Kaupunki suojelee paikallisesti arvokkaita luontotyyppejä ja eliölajeja sekä virkistyskäytön kannalta paikallisesti arvokkaita luontokohteita.” Puistojen ja viheralueiden osalta ympäristöohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Luonnon monimuotoisuutta voidaan paikoitellen lisätä viheralueiden hoitokäytäntöjä muuttamalla. Viheralueiden hoidossa jalolehtipuiden ja metsälinnustolle ja pölyttäjille tärkeän pensaskerroksen säilyttäminen on tärkeää. Nurmikot ovat lajistoltaan köyhiä, joten niiden muuttaminen esimerkiksi niityiksi voi lisätä lajiston paikallista monimuotoisuutta ja samalla vähentää myös ruohonleikkuusta aiheutuneita hoitokustannuksia. Kasvilajien valinnalla voidaan suosia pölyttäjiä, kuten mehiläisiä, kimalaisia ja perhosia. Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä muun muassa luonnon ekosysteemien tuottamien palvelujen kuten ravinnontuotannon kannalta. Perhosia suosimalla lisätään paikallista monimuotoisuutta ja samalla rakennetun viherympäristön kauneutta.” Ohjelma sisältää paljon hyvää. Nyt on syytä odottaa tavoitteiden siirtymistä myös käytäntöön. Jarkko Kanerva, kaupunginvaltuutettu (vihr.)