Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Tiesitkö tätä Koronavilkusta? – Altistuslokista näet, jos olet ollut koronapositiivisen sovelluskäyttäjän kanssa lähietäisyydellä, vaikka altistusilmoituksen kriteerit eivät täyty

Koronavilkun käyttäjät pääsevät käsiksi altistuslokiin, josta selviää, onko puhelin havainnut positiivisen tuloksen ilmoittaneita käyttäjiä. Onko puhelimessasi Koronavilkku-sovellus ladattuna ja käytössä? Koronavilkku ilmoittaa, jos se on havainnut käyttäjän altistuneen koronavirukselle. Altistusilmoitus lähetetään vain, jos altistuminen on ollut todennäköinen sovelluksen laskentakaavan mukaisesti. Altistuslokia pääsee kuitenkin jokainen käyttäjä myös itse tutkimaan. Loki näyttää päiväkohtaisesti sen, onko sovellus havainnut lähelläsi koronapositiivisia henkilöitä – tällaiset kohtaamiset näkyvät avainosumien määränä. – Kun puhelin on ladannut taustajärjestelmästä uusimmat sairastumisilmoitukset (sairastuneiden päiväkoodit), sen muistista on löytynyt tallennettu koodi, joka vastaa sairastuneen käyttämää koodia. Puhelimet ovat siis olleet lähekkäin 14 edellisen vuorokauden aikana, selventää sovelluksen kehittelemän Solita Oy:n teknologia-asiantuntija Sami Köykkä . Miksi altistusilmoitusta ei tule, vaikka avainosuma lokista löytyykin? – Puhelin laskee jokaiselle avainosumalle altistumisen todennäköisyyden kolmesta parametrista, joita ovat kohtaamisen kesto, Bluetoothin radiosignaalin vaimentuma (joka kertoo, miten lähellä puhelimet olivat toisiaan) ja kohdatun henkilön tartuttavuus kohtaamishetkellä. Tartuttavuus on voimakkaimmillaan oireiden alkamista ympäröivinä päivinä ja laskee hiljalleen taudin edetessä. – Jos todennäköisyys ylittyy, varoitus annetaan. Jos ei, avainosuma on ainoa asia, josta huomaa että kohtaaminen on tapahtunut. Avainosumien määrällä ei ole altistumisilmoituksen kannalta merkitystä, vaan todennäköisyys lasketaan kullekin yksittäiselle kohtaamisille, Köykkä summaa. Katso videolta, miten altistuslokin löytää iPhonella. Kuinka lähellä pitää olla? Köykkä kertoo, että todennäköisyydessä käytettävät parametrit ovat THL:n asiantuntijoiden määrittämiä ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Avainosumasta ei kuitenkaan kannata huolestua, jos altistusilmoitusta ei tule. –  On huomattava, että avainosumissa voi olla myös ihmisiä, jotka eivät ole olleet kohtaamishetkellä vielä tartunnan saaneita, vaan käyttäjä on kohdannut osumat useampia päiviä ennen oireiden alkua. Näistäkin tulee avainosuma, mutta todennäköisyyslaskennan perusteella varoitusta ei tule. Minkä säteen sisällä sovellus havaitsee muita käyttäjiä? – Tähän vaikuttaa BLE (Bluetooth Low Energy) -yhteyden kantomatka, joka on esteettömässä ulkotilassa teoreettisesti sata metriä, mutta käytännössä paljon lyhyempi, ehkä noin 30–50 metriä, ja sisätiloissa lyhyempi, koska käytännössä pari–kolme kevyttä väliseinää vaimentaa signaalin. Voiko sovellus havaita avainosumia esimerkiksi ohi ajavasta autosta? – Teoreettisesti naapuriautokin voisi olla kantomatkan sisällä. Vaimentumaan vaikuttavat myös vaatteet, puhelimen asento ja monet muut pienetkin tekijät. Lisäksi täytyy ottaa huomioon aikaparametri: puhelin skannaa ympäristönsä keskimäärin viiden minuutin välein, eli nopeasti ohikiitäviä kohtaamisia ei sovellus välttämättä ehditä noteerata. – Etäisyyttä voi kokeilla vaikkapa omalla älykellolla katsomalla, mihin asti se pystyy olemaan yhteydessä puhelimeen. Eri valmistajien puhelimissa on eri tehoisia lähettimiä – Apple ja Google pyrkivät kalibroimaan ENS-järjestelmää siten, että nämä otetaan huomioon, Köykkä kertoo. Lista sairastuneiden päiväkoodeista päivittyy Köykän mukaan tällä hetkellä taustajärjestelmään kerran vuorokaudessa aamuisin.