Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Mitä kaikkea massiivinen tammi onkaan nähnyt - perhejuhlia, häitä, sukkakylän talkoita...

-Olen muun muassa onnitellut ja pitänyt hääpuheen yhdelle suomalais-brasilialaiselle vihkiparille tämän tammen alla, Merimaskun maamiesseuran kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Anne Pentti muistelee. Seuran toiminnassa jo lapsesta asti mukana ollut Sirpa Tammelin puolestaan kertoo, että hän on takavuosina mitannut kyseisen puun ympärysmitan, mutta saatu tulos on jo jäänyt unhoon. -Se oli kerran yksiä häitä varten. Häävieraat saivat sitten arvailla, miten suuri puu on, Tammelin sanoo. Kaksikko seisoo yksissä tuumin ihastelemassa massiivista tammea, jonka juurella on vuosien varrella tapahtunut kaikenmoista. Tammi on ollut osallisena lukemattomissa maamiesseuran talolla vietetyissä perhejuhlissa, matonkudetalkoissa ja muissa tilaisuuksissa. Suuri tammi on kokonsa perusteella seissyt aloillaan jo satoja vuosia, mutta sen tarkka ikä tai mahdollinen istuttaja eivät ole nykyisten merimaskulaisten tiedossa. -Olen 82-vuotias, ja tammi on aina ollut siinä, Sirpa Tammelin toteaa. ”Kuninkaan puita” ei maille haluttu Tammi on ollut haluttua materiaalia laivanrakennuksessa vuosisatojen ajan. Jo 1500-luvulla Juhana-herttua määräsi Suomen tammet rauhoitettaviksi. Valitettavasti määräys vain johti useiden tammen taimien hävittämiseen, koska suomalaiset talonpojat eivät halunneet kasvattaa maillaan kuninkaan puita. Sitä, onko maamiesseuran pihalla kasvava puu peräisin jo tuolta ajalta, ei tiedetä, sillä Naantalin kaupunginpuutarhuri Simo Saarinen kertoo, että tammen tarkempaa ikää on mahdotonta arvioida silmämääräisesti. -Samanikäiset puut voivat olla eri kasvupaikoilla hyvinkin erikokoisia, joten pelkästä puun ympärysmitasta ei voi päätellä sen ikää. Tammen iän määritys onnistuisi ainoastaan ikäkairalla, pienellä metallisella kairalla, joka aikuisen rinnan korkeudella kierretään keskelle puun runkoa. Kairasta vedetään lastunäyte ulos, ja siitä voitaisiin laskea puun ikä vuosilustojen perusteella. Suojeluskuntatalo rakennettiin suuren tammen viereen Suuren tammen viereen rakennettiin vuonna 1932 Suojeluskuntatalo. Sotien jälkeen rakennus siirtyi Merimaskun maamiesseuralle, joka on siitä lähtien huolehtinut talon ylläpidosta ja lukuisista korjauksista. -Kun olin lapsi 1930-1940-luvulla, täällä asuivat talonmiehenä toimineet Esteri ja Kalle Penttilä sekä heidän poikansa Aarre . Heillä oli keittiön takana yksi kamari asuntonaan, Sirpa Tammelin kertoo. Penttilöiden jälkeen talonmieheksi tuli Erkki Salonen . Yksinäisen poikamiehen avioiduttua talossa ei enää asunut ketään, mutta tapahtumia paikalla riitti ympäri vuoden. -Täällä pidettiin matonkudetalkoita, olimme sukkakylä. Silloin ei vielä ollut lainkaan TV:tä eikä radiotakaan läheskään kaikilla, Tammelin jatkaa. Parhaiten hänelle itselleen ovat jääneet mieleen talolla järjestetyt monet elokuvaillat. Vuonna 1945 tammen alla perustettiin urheiluseura Merimaskun Ahto, jonka puurojuhlat Sirpa Tammelin muistaa hyvin. -Ahdon hiihtokilpailut pidettiin myös täällä ja pihalla pelattiin lentopalloa. Silloin oli niin paljon enemmän yhteisöllisyyttä. Harrastajateatteri oli vilkas Vanhan tammen juurella ovat Merimaskun teatterikerholaiset muistelleet repliikkejään, sillä seurantalolla toimi sotien jälkeen vilkas harrastajateatteri. -Kerroitko jo sen, miten tanssien pitoa rajoittavia monia säädöksiä kierrettiin? Tanssia sai, mutta rajatun ajan ja vain, jos ensin oli jotain kulttuuria, kuten teatteria. Kerran sitten tanssit olivat venyneet ja paikallinen nimismies tuli paikalle. Hänelle vastattiin, että eihän täällä mitään tansseja, me ollaan vaan Erkillä (talonmies Erkki Salonen) kylässä, Anne Pentti muistelee kuulemaansa tarinaa.