Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Hunajasato on joka vuosi erilainen - maku riippuu monesta tekijästä

Naantalilainen Rea Pelto-Uotilan tuottamassa hunajassa maistuu lakritsa, joka tulosta mehiläispesien lähistöillä sijaitsevista puolukoista. Pelto-Uotila on harrastuksekseen hoitanut mehiläisiä kahdeksan vuotta. Innostus mehiläistarhaukseen on periytynyt Pelto-Uotilan papalta, joka hoiti mehiläisiä lähes koko ikänsä. Papalla mehiläispesiä oli 10-20 riippuen vuosista. – Itse lähdin Varsinais-Suomen Mehiläishoitajien järjestämälle kurssille vuonna 2011, kun mietin, että pitäisikö hankkia mehiläisiä vai ei. Hankin ensin yhden pesän, nyt pesiä on siinä kymmenen paikkeilla. Teen tätä työni ohella, joten tämä määrä on sopiva, enempää en ehtisi. Nytkin meinaavat päivät venyä pitkiksi, ainakin näin satokaudella, sanoo Pelto-Uotila. Hunajan paras satokausi on juuri nyt. Pelto-Uotila kerää mehiläispesistään hunajaa heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun. Keväthunajaakin voi kerätä, mutta Pelto-Uotila haluaa säästää hunajan pesän omaan käyttöön varmistaakseen yhdyskunnan toiminnan. – Kaikenlaisia yllätyksiä on tullut. Eräs veteraani tarhaaja sanoi kerran, että mehiläisiä ei opi koskaan tuntemaan, vaikka olis tarhannut 40 vuotta, ne yllättävät aina. Tämä pitää kyllä paikkansa .Parveilua on ilmennyt harvinaisen vähän. Eräs mielenkiintoinen tilanne oli kun jaokepesää ryöstettiin ja kuhnurit olivat järjestäytyneet lentoaukolle päällekkäin estääkseen ryöstäjien sisäänpääsyn. Siinä ne köllöttelivät iltaan asti, kunnes ryöstäjät luovuttivat, kuvailee Pelto-Uotila. Pesän ryöstämisiä saattaa esiintyä silloin kun on paljon lentomehiläisiä ja satoa ei ole saatavilla. Pelto-Uotilan mehiläiset ovat Apis melliferan (tarhamehiläinen ) Buckfast -lajia. Kolmanneksi yleisin tarhattava laji Suomessa. Laji on kehitetty vuosisadan alussa Englannissa ja se on jalostettu kestäväksi ja hunajaa paljon tuottavaksi. Buckfast-mehiläisiä on pesässä myös enemmän kuin Suomessa suositun Pohjanmehiläisen pesässä. – Jos haluaa aloittaa mehiläistarhauksen, kannatta käydä ensi kurssilla. Pesiä varten voi joko tuottaa itse kuningattaren tai saa ostettua kuningattaria niitä kasvattavilta mehiläistiloilta. Jotkut tilat tuovat kuningattaria Euroopasta ja myyvät niitä eteenpäin tai sitten jotkin tilat kasvattavat kuningattaria itse, neuvoo Pelto-Uotila. Hyvinvoiva pesä voi tuottaa jopa 80 kiloa hunajaa vuodessa - yleensä keskimäärin 30-40 kiloa Mehiläispesässä on aina yksi kuningatar, noin 500 kuhnuria sekä loput työläisnaaraita. Työläisiä voi pesässä olla kesäaikaan 20 000-75 000, talvella kestäviä talvimehiläisiä on pesässä talvehtimassa noin 10 000. Yksi kuningatar elää 3-5 vuotta. Pesään voi tuoda uuden kuningattaren vanhan tilalle ja poistaa vanhan tai pesä voi itsekin kasvattaa oman uuden kuningattaren. – Hunajan matka-aika pesästä purkkiin ja pöytään riippuu siitä, mitä hunajaa on tulossa ja miten sen valmistan. Jos se on juoksevaa eikä tarvitse ympätä eli kiteyttää, niin viikossakin voi hunaja valmistua. Pesästähän voi suoraan syödä hunajakennokakkuja, jos mehiläiset ovat sellaisen sinne rakentaneet, laskeskelee Pelto-Uotila. Vahapintaista kennohunajaa eivät kaikki tarhaajat tuota, sillä valmiiden kennolevyjen käyttö pesissä on juoksevan hunajan kannalta helpompaa. – Lempihunajaani on lämmin ja juokseva hunaja suoraan kennosta irrotettuna. Siihen totuin lapsena papan kanssa. Kanervahunaja ja mesikastehunajakin ovat hyviä. Kanervahunaja on tumma ja hyytelömäistä ja kiteytyy hitaasti suurirakeiseksi, Pelto-Uotila sanoo. Hunajan koostumus riippuu paljon siitä, mistä kasvista mehiläiset ovat käyneet meden hakemassa. Juoksevuus muuttuu kiinteämmäksi riippuen fruktoosin ja glukoosin määrästä. Esimerkiksi rypsihunaja on hyvinkin nopeasti pienikiteiseksi. Hunaja on alussa aina juoksevaa, mutta suurinosa hunajista kiteytyy ajan kanssa. Pakastamalla juoksevaa hunajaa se säilyttää olomuotonsa juoksevana,, mutta huoneenlämmössä kiteytyy vähitellen. Hunaja käsitellään kiteyttämällä se lohkeavaksi tai toffeemaiseksi, jolloin se säilyttää olomuotonsa. Varsinais-Suomen Mehiläishoitajien yhdistys järjestää vuosittain kursseja mehiläisten hoitoon. Lisäksi yhdistyksellä on kerhoiltoja ja aiheeseen liittyviä luentoja ja hunajatasting-tapahtumia. Yhdistyksen toimintaa ja lisää tietoa mehiläistarhauksesta on saatavilla esimerkiksi lokakuun alussa Turun messukeskuksessa järjestettävillä Ruoka- ja viinimessuilla. Lähialueiden hunajantuottajia ja hunajatilojen yhteystietoja löytyy yhdistyksen sivuilta http://www.vsmehilaishoitajat.fi/ .