Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Selvityksen mukaan 700 euron perustulossa on ongelma: veronkiristykset söisivät kannustimet työntekoon

Perustulo nostaisi pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tuloja, mutta verotusta olisi kiristettävä perustulon rahoittamiseksi. Siksi heidän nettotulonsa pysyisivät selvityksen mukaan lähes ennallaan. Erityisasiantuntija Heikki Viitamäki tarkasteli valtiovarainministeriölle tehdyssä selvityksessään koko aikuisväestön kattavaa perustulomallia. Vaikutukset on laskettu mikrosimulaatiomallilla, jota on käytetty kaikissa verotukseen ja useissa sosiaalietuuksiin liittyvissä uudistuksissa 1980-luvun lopulta lähtien. Mallin tietoaineistona on Suomen väestöä kuvaava, tilastollisesti edustava otosaineisto. Malli mukailee pitkälti tavanomaisia, viime vuosina kehittyneisiin maihin kaavailtuja perustulomalleja, jossa perustulo korvaa nykyiset vähimmäisetuudet ja sen ylittävä etuustulo maksetaan ansioetuutena. Eläkettä ja päivärahaa saavien veronalaiset tulot säilyvät lähes ennallaan. Muilta osin perustulo rahoitetaan palkka- ja yrittäjätulon verotusta kiristämällä niin, että perustulosta saatu hyöty ”verotetaan takaisin” eivätkä julkisen sektorin kustannukset kasvaisi. Perustulon suuruus on eläkkeensaajilla 784,52 euroa kuukaudessa, opiskelijoilla 220 euroa kuukaudessa. Kaikki muut perustuloon oikeutetut saisivat 696,69 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajien perustulo vastaa takuueläkettä ja opiskelijoita lukuun ottamatta muiden perustulo vastaa vähimmäismääräistä työttömyysetuutta ilman lapsikorotuksia. Perustuloa maksettaisiin yhteensä 37,5 miljardia euroa. Sillä korvattaisiin nykyisiä veronalaisia etuuksia 18 miljardilla eurolla. Köyhyys vähenisi hieman Tuloerot supistuisivat lievästi, ja köyhyys vähenisi selvityksen mukaan hieman. Palkansaajien ja yrittäjien tuloverotus kiristyisi, mutta verojen jälkeiset nettotulot säilyisivät useimmilla lähes ennallaan. Työn verotus olisi pieni- ja keskituloisilla nykyistä progressiivisempaa. Mallista hyötyisivät muun muassa pienituloiset palkansaajat ja yrittäjät, tulottomat ja pelkästään pääomatuloa saavat. Lukumääräisesti eniten häviäjiä olisi keski- ja suurituloisissa palkansaajissa sekä yrittäjissä. Usein esitetään, että perustulomallissa työnteko kannattaa aina, koska perustulo ei pienene työtulojen lisääntyessä. Selvityksen mukaan näin ei välttämättä ole. Vaikka pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tulotaso nousisi, työnteko ei olisi nykyistä kannattavampaa. Syynä on se, että jo pienituloisten työn verotusta olisi kiristettävä, jotta malli voitaisiin rahoittaa. Viitamäki arvioi selvityksessään ainoastaan perustulon välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Hänen mukaansa on mahdollista, että mallilla olisi muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Perustulo voisi esimerkiksi lieventää byrokratialoukkuja, kun vähimmäisetuuksien sovittelua ei tarvittaisi, vaan etuus- ja palkkatulon sovittaminen tapahtuisi verotuksen kautta. Selvityksessä huomautetaan, että tarkastellun perustulomallin johtopäätöksiin on suhtauduttava varauksin.