Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Yhteinen uimakeskus Raisioon

Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen nosti esille uudenlaisen vaihtoehdon ja mallin uuden uimahallin rakentamiseksi Raisioon. (Turun Sanomat 12.10.2019). Naantalin vahva vaikuttaja Mikko Rönnholm antoi vahvan tukensa Korhosen yhteistyön avaukselle. (Rannikkoseutu 15.10.2019). Kiitos Ari ja Mikko. Yhteistyö myös liikuntapaikkarakentamisessa on tulevaisuutta ja järkevää. Uimahallin rakentaminen tai peruskorjaus on aina iso investointi. OKM:n liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelma vuosiksi 2018-2021, sisältää 18 uimahallia. Hankekohtainen avustuksen määrä on suunnitelmahankkeissa 30 % arvioiduista kustannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin 750 000 euroa. Poikkeuksena ovat uimahallit, joiden kohdalla hankekohtainen avustus on suunnitelmassa 30 % kustannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin 1 000 000€ euroa. Vanhaa ei kannata korjata Raision tarpeisiin riittävä uusi uimahalli maksaisi nykyisten uudishankkeiden valossa noin 17-20 miljoonaa euroa. Vanhojen hallien peruskorjauskustannukset ovat nousseet jopa 90 prosenttiin uuden rakentamiskustannuksista. Joten vanhaa ei kannata korjata. Joskus voi laaja peruskorjaus olla kalliimpi toteuttaa kuin uudisrakennus, kun kaikki haasteet on ensin selvitetty perusteellisesti läpi. Toinen merkittävä asia on se, että peruskorjauksen aikana, joka voi kestää 2-3 vuotta, on halli suljettu uimareilta. Se olisi kova takaisku mm. erittäin hyvin menestyneille Raision Urheilijoiden uimareille ja koulujen uinninopetukselle sekä myös meille kunto- ja harrasteuimareille. 300 000 kävijää on mahdollinen Raision ja sen lähikuntien, joissa ei ole omaa uimahallia asukasmäärä on noin 60 000. Kun uimahalli tehdään mitoiltaan riittäväksi ja palveluiltaan houkuttelevaksi, ei pitäisi olla mikään ongelma saavuttaa noin 300 000 kävijän määrää vuositasolla. Varsinais-Suomen väestömäärän voisi olettaa kasvavan, koska muutto etelän suuntaan on aika vahvaa. Kilpauimarit kaipaavat Raisioon 50 metrin allasta ja vesijumppaajat omaa monitoimiallasta. Hyppyallas voisi tuoda Raisioon uuden harrastusmuodon vesiliikunnan laajaan valikoimaan. Tämän kaltaisen kokonaisuuden hinta-arviot ovat jo reilusti yli 30 miljoonaa, jopa 40 miljoonaa euroa. On selvää, että näin isoon investointiin ei Raisiolla yksinään ole mahdollisuuksia. Perinteisen kunnan oman hankkeen rinnalle on tullut mm. elinkaarimalli. Kuopion uusi uimahalli ja Keski-Espoon uimahalli on rakennettu tällä mallilla. Tyypillisessä elinkaarihankkeessa rakennusliikkeen, kiinteistöhuoltoliikkeen ja rahoittajan muodostama organisaatio rakentaa kohteen ja myös ylläpitää sitä sovitun ajan. Kunta maksaa kohteesta sovitun kuukausimaksun ja voi lunastaa kohteen sovitun ajan kuluttua. Etuna on, että kunnan ei tarvitse sitouttaa isoa rahasummaa yhdellä kertaa. Vastuussa olevalla organisaatiolla on myös intressi pitää kohde kunnossa, koska kohteen yleensä luvataan olevan lunastusvaiheessa kunnossa tietyin sovituin kriteerein arvioituna. Haittana voi olla vähän korkeampi kokonaishinta. Riippuu tietysti myös laskentatavasta sekä se, että tämän hetken tiedon mukaan elinkaarihankkeena toteutettu liikuntapaikka ei ilmeisestikään voi saada valtionavustusta. Iso investoinnit yhteistyönä Uimahallinkin voi toteuttaa osakeyhtiönä, jolloin osakkaina voisivat olla esim. lähialueen kunnat sovituin osuuksin. Mm. Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:n omistajina ovat Helsingin kaupunki, Uimaliitto ja Urheiluopistosäätiö. Vuosaaren Urheilutalo Oy:llä on omistajina Helsingin kaupungin lisäksi urheiluseuroja ja yhdistyksiä. Myös Kangasalan ja Rajamäen uimahallit ovat osakeyhtiöitä. Tulevaisuudessa on lähes pakko toteuttaa isot liikuntapaikkahankkeet kuntien yhteistyönä. Vaihtoehtona on tietysti kuntaliitokset, jolloin isommalla kokonaisuudella on resurssit isompien hankkeiden toteuttamiseen. Itse pidän parempana vaihtoehtona kuntien yhteistyönä rakennuttamia liikuntapaikkoja. Toteutusmalleista voi vielä mainita allianssin, jossa vakaana tarkoituksena on sitouttaa rakennuttaja, rakentajat ja suunnittelijat tekemään yhteistyötä yhteisen päämäärän eteen. Nyt on siis hyvä hetki avata keskustelu eri vaihtoehdoista uuden uimahallin saamiseksi Raisioon viimeistään 2025. Rakentaminen tulisi aloittaa 2023 ja suunnittelu käynnistää viimeistään 2021. Ennen suunnitteluvaihetta tulee kaikille kuntalaisille järjestää avoin kysely, jolla kartoitetaan uuden vesiliikuntapaikan tarpeita. Toinen kysely tulee suunta hallin nykyisille aktiivikäyttäjille ja seuroille, jolla kartoitetaan rakenteellisia ja toiminnallisia toiveita. Näistä kyselyistä on eritäin hyviä kokemuksia mm. Lohjalta, jossa kuntalaiset saivat toiveiden mukaisen uimahallin. Saako Raisio Suomen ensimmäisen uimahallin, jonka omistaa monta kuntaa, yritystä, seuraa ja jopa yksityishenkilöitä. Se jää nähtäväksi.