Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Maasto leimahtaa Naantalissa useammin kuin Raisiossa, ja suurin syttymissyy on savuke – Rannikkoseutu selvitti, miksi ja kuinka paljon Varsinais-Suomessa palaa maa

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen maastopalotilastot ovat hurjaa luettavaa tämän kevään osalta. Maakunnassa tilastoitiin jopa 65 maastopaloa huhtikuun aikana. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten, jolloin huhtikuun tilastoihin merkittiin vain 17 maastopaloa. – Paloja lähtee valitettavan paljon siitä, että ihmiset tykkäävät kulotella ja poltella risuja keväisin eivätkä välitä ruohikkopalovaroituksista, kommentoi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Mika Lankinen . Tämä näkyy myös pelastuslaitoksen tilastoissa, joskin viime vuonna Varsinais-Suomen suurin maastopalon aiheuttaja oli nuotio tai grilli. Roskien poltto ja kulotus kiilaavat tosin yhteenlaskettuna tilastojen kärkeen. – Se on varmaan jokin vanha jäänne, että poltellaan risuja pitkin poikin, vaikka niitä voisi esimerkiksi silputa tai viedä jäteasemalle ilmaiseksi, Lankinen pohtii. Palomestarin mukaan maasto palaa herkästi silloin, kun lumipeite sulaa ja paljastaa kuivan, kellertävän nurmikon esiin. Rutikuiva maa johtaa ruohikkopalovaroitukseen, jonka aikana nuotion tai muun avotulen teko on ehdottomasti kielletty. Varsinais-Suomessa ruohikkopalovaroitus oli voimassa liki koko huhtikuun ajan, ja pelastuslaitoksella riitti tekemistä. – Eräänä viikonloppuna olimme melko tiukoilla resurssien suhteen, kun monessa paikassa paloi samaan aikaan, mutta kyllä me kaikesta selviydyimme, Lankinen tiivistää. ”Liittyisivät vaikka partioon” Naantalissa ja Raisiossa tilastoitiin yhteensä 29 maastopaloa viime vuonna. Suurin syttymissyy oli tupakointi, josta aiheutui seitsemän tehtävää Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. Tupakointi näkyy myös tämän vuoden tilastoissa; savukkeet tai muut tupakka-aineet ovat aiheuttaneet kaksi Naantalin ja Raision kolmesta tilastoidusta maastopalosta. Kolmas maastopalo sattui Raisiossa ja syttyi lasten käsistä. – Lapset eivät ymmärrä sitä, että kun naapurin talo palaa, niin siitä on sitten loppuelämänsä ajan korvausvastuussa. Siinä voi käydä tosi huonosti paitsi itselle myös muille, Lankinen muistuttaa. Raision vaaratilanne syntyi huhtikuussa, kun lapset olivat leikkineet tulella Särkilahdenkadulla sijaitsevan kerrostalon takametsässä. – Liittyisivät vaikka partioon. Siellä kyllä opetetaan, kuinka tulta tehdään turvallisesti, päivystävä palomestari toteaa. Kaikkiaan Varsinais-Suomessa on tilastoitu tänä vuonna neljä maastopaloa, joiden syynä on ollut lasten tulen käsittely. Toukokuu viime vuoden kiireisin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palopäällikkö Markus Rautio sanoo, että pelastustoimen tilastot vaihtelevat vuosittain varsinkin maastopalojen osalta. – Kun pitkä ja kuuma kesä yhdistyy lukuisiin koviin ukkosiin, se näkyy yleensä runsaina maastopalotehtävinä, Rautio toteaa. Salamat aiheuttivat viime vuonna kaikkiaan 37 maastopalotehtävää Varsinais-Suomessa, mutta Naantali ja Raisio pääsivät vähällä. Naantalissa tällaisia tapauksia oli yksi, Raisiossa ei ainuttakaan. Raisiossa vältyttiin myös roskien poltosta johtuneista maastopalotehtävistä, joita Naantalissa tilastoitiin neljä. Naantalissa taas ei sytytetty ainuttakaan maastopaloa tahallaan toisin kuin Raisiossa, jossa oli yksi tällainen tapaus. Eniten maastopaloja tilastoitiin Naantalissa ja Raisiossa viime vuonna toukokuussa, joka oli myös koko maakunnan kiireisin kuukausi sillä saralla. Maastopalotehtävät alkoivat vähentyä vasta elokuussa. Kuumimmillaan maastopalokausi kävi toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana. Tulta on siis syytä käsitellä varoen myös jatkossa, vaikkeivät Varsinais-Suomen maastopalovaroitukset ole enää voimassa. Naantalissa ja Raisiossa oli yhteensä 29 maastopalotehtävää vuonna 2018. Näistä 21 oli Naantalissa. Tänä vuonna Naantalissa ja Raisiossa on ollut kolme maastopalotehtävää, joista kaksi Raisiossa. Varsinais-Suomen maastopalotehtävien suurin syy oli viime vuonna nuotio tai grilli, josta tilastoitiin 51 maastopaloa. Muut yleisimmät syyt Varsinais-Suomessa viime vuonna: roskien poltto (47 maastopaloa), savuke tai muu tupakka-aine (44 maastopaloa), salama (37 maastopaloa), tahallaan sytytetty palo (17 maastopaloa), muu syy tai muu luonnonsyy (14 maastopaloa), kuuma tai hehkuva esine tai tuhka (13 maastopaloa). Naantalissa ja Raisiossa suurin syy oli viime vuonna savuke tai muu tupakka-aine, josta tilastoitiin seitsemän maastopaloa. Muut yleisimmät syyt Naantalissa ja Raisiossa viime vuonna: nuoti tai grilli (5 maastopaloa), roskien poltto (4 maastopaloa), tulitikku tai muu tulentekoväline (2 maastopaloa). Lähde: Varsinais-Suomen pelastuslaitos