Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Yhteisöllisyys rehottaa Naantalin viljelypalstoilla, joiden savimaa on kokkareisen kuivaa

-Otin ensimmäistä kertaa tällaisen yksivuotisen viljelypalstan, ja tähtäimessä on saada ainakin perunat ja sipulit kasvamaan. Kesäkurpitsankin pitäisi olla suht helppo. Punajuurista en olisi niin varma. Pianhan se selviää, kertoo Ruonassa asuva Tytti Ahokainen . Ahokainen on kierrättäjäluonne. Hevi-osastolla työskentelevänä hänellä on ollut mahdollista kerätä jäteastiaan menevät jo itäneet perunat tai aikansa eläneet sipulit talteen. -Jonkin verran perunat ovat saaneet itunsa myös yksinkertaisesti ajan myötä, kun kaikkea ei ole ehtinyt syödä. Harsona käytän pakkausmateriaalia ja kohopenkit olen nikkaroinut hedelmälaatikoista. Vaikka palsta on vain 50 neliötä, maan muokkaaminen on ollut melkoinen urakka. -Tämä on niin kuivaa ja kokkareista savimaata. Perunapeltoon sekoitin runsaasti hiekkaa ja turvetta varmaan ainakin kahdeksan 70 litran säkkiä, niin että se hiukan pehmeni. Minulla on kyllä semmoinen käsitys, että peruna ei ole niin kronkeli kasvupaikan suhteen. Tytin viereisellä palstalla puuhastelevat niin ikään ensimmäistä vuottaan sisarukset Saila ja Heli Tynkkynen , jotka luottavat vaikean maan takia lähinnä kohopenkkeihin. Aivan pienet vihreät lehdet näyttävät jo tunkevan ainakin yhdestä penkistä. -Siinä on salaattia ja jotain yrttiä. Mitähän se taas olikaan, naureskelee Saila Tynkkynen. Siskokset kertovat viljelypalstan pitämisen olevan yhteinen uusi harrastus, jossa ideana ei suinkaan ole se, että itse viljelty olisi välttämättä edullisempaa. -Mutta se ei olekaan tämän jutun pointti, vaan ihan muu, painottaa Heli-sisko. Toisella puolella polkua ovat monivuotiset viljelijät, joiden palstoilla kukoistaa ja rehottaa jo vaikka mitä. On marjapensaita, mansikkaa ja raparperia. Monivuotisella palstalla maanparannustyötä ja istutuksia voi tehdä pitkällä tähtäimellä. Maa näyttääkin paljon pehmeämmältä. Marja-Terttu Ojaniemi on viljellyt siskonsa kanssa aarin kokoista palstaa jo 20 vuotta. Viinimarjojen, mansikoiden ja juuresten lisäksi maassa kasvaa myös hernettä, perunaa ja salaattia. -Täällä on mukava touhuta kesäisin ja vaihtaa naapureiden kanssa kuulumisia. Ojaniemen juuret ovat Kurikassa, ja Naantalissa hän on asunut vuodesta 1974. -Aikamoinen yhteensattuma muuten, että täällä on viljelijöinä niin paljon pohjalaisia. Varmaan ainakin kymmenkunta, Ojaniemi naurahtaa. -No mutta sepäs hauskaa, nimittäin minäkin olen Pohjanmaalta, Lapualta kotoisin, Ahokainen toteaa hämmästyneenä. Paitsi pienet yrtin- ja salaatinalut sekä vihannesten versot, palstalla tuntuu rönsyilevän myös yhteisöllisyys. Kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään ja neuvoja saa kokeneemmilta, jos pyytää. Välillä vaihdetaan tai lahjoitetaan kasveja naapurin kanssa. -Minäkin sain mukavalta vanhemmalta herrasmieheltä tämän raparperipensaan, kehui sen olevan hyvä lajike, Ahokainen iloitsee. Palstat lunastetaan kaupungilta. Ne ovat kooltaan joko 50 tai 100 neliötä. Yksivuotisia palstoja on vielä useampi jäljellä eli vielä ehtivät halukkaat viljelypuuhiin. Tänä vuonna, poikkeuksellisesti, palstan lunastaminen on maksutonta. Monivuotisia viljelypalstoja löytyy myös Rantaluikkiontieltä.