Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Lumia Huhdanpää-Jais teki paljon töitä ja tienasi hyvin – Sitten uusi ilmiö innosti häntä hyppäämään oravanpyörästä: ”Säästämisestä tulee hyvä olo"

Irtautuminen työstä on osalla työikäisistä tavoitteena nopeasti ja varhain, suunnitelmallisesti ja nuorena. Maailmalla ilmiöstä puhutaan termillä ERE, Early Retirement Extreme, eli ”aikainen irtautuminen”, jossa arjen arvoina korostuvat vapaus ja oman itsensä johtajuus. Erettäjissä on niin nuukailijoita ja tee se itse -ihmisiä kuin entisiä liike-elämän menestyjiäkin. Erettäjiä yhdistää halu käyttää arki asioihin, joilla on aidosti merkitystä itselle tai lähipiirille. Pälkäneläinen Lumia Huhdanpää-Jais palasi kotiseuduilleen Laitikkalaan muutama vuosi sitten. Hän työskenteli it-alalla Saksassa ja löysi ere-aiheisia keskusteluita netistä. – Saksassa ja Suomessa ere oli tuolloin vielä tuntematon. Kiinnostuin keinoista päästä taloudellisesti itsenäiseen ja muista riippumattomaan tilanteeseen, Huhdanpää-Jais kertoo. Menestyksen tavoittelu digitaalisessa maailmassa vaihtui mainostoimistoyrittäjyyteen ja kotitoimistoon pikkukylässä, urbaani kaupunkielämä tee se itse -arkeen. Kaupunkikulttuuria tärkeämpää on tällä hetkellä muun muassa puulämmitteisen talon huoltaminen. – Tein paljon töitä, tienasin hyvin ja elin kiireisesti. Samalla kuitenkin mietin, että eihän tässä ole mitään järkeä. Halusin päätösvaltaa omaan talouteeni ja elämääni muutenkin. Vähemmän on enemmän Downsiftaamisesta, eli leppoistamisesta, ei ereilyssä täysin ole kyse. Esimerkiksi Huhdanpää-Jais johtaa omaa yritystään ja tekee edelleen paljon töitä. Yksi ere-ilmiöön liittyvistä tavoitteista on kerryttää varallisuutta tai elää säästeliäästi niin, ettei työ johda tekijäänsä, vaan tekijä työtään. Huhdanpää-Jais sanoo poteneensa kiireen ja kuluttamisen yhtälöä ja tulleensa siihen tulokseen, että vähemmän on enemmän. Tällä hetkellä tulot ovat pienemmät kuin entisessä elämässä eikä rahaa jää säästöön niin paljon kuin tarkoitus olisi, mutta Huhdanpää-Jais on toiveikas. – Vaatimaton elämäntapa on minulle mieluinen valinta. Olen tiukan linjan fani ja säästäväisyys on helppoa, hän sanoo. – Säästämisestä ja ekologisuudesta tulee hyvä olo. Merkitykselliset asiat korostuvat. Mietin mitä ostan ja miksi. Vaatimattomuus on tarkoittanut elämän yksinkertaistamista. – Menot yleensä kasvavat tulojen mukaan, joten on ekologista ja järkevää tulla toimeen vähällä. Harvoja asioita oikeastaan tarvitsee uutena. Hankin paljon vaatteita kirpputoreilta, Huhdanpää-Jais havainnollistaa. – Kenkiäkin on riittävästi. Jos yhdet menevät rikki, korjautan ne tai otan toiset käyttöön. Täällä maalla elämä on yksinkertaisempaa kuin kaupungissa. Ei ole mitään, mihin kuluttaa. Työtä voi harrastaa Huhdanpää-Jais korostaa omannäköisen elämän merkitystä. Sekin on osa ere-ideologiaa. Tavoite on saada vapautta ja rahaa sen verran, ettei palkkatyössä tarvitse stressaantua. – Elämä voi olla yhtä aikaa täysipainoista ja niukkaa silloin, kun elää arkea, jota eivät ohjaa pakko tai ulkoiset vaatimukset, Huhdanpää-Jais määrittelee. Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia. Lisäksi hän pyrkii tunnistamaan ei-ilmeisiä, mutta tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita. Hän ei ole aiemmin törmännyt ereen, mutta ymmärtää ilmiön syitä ja seurauksia. – Ylipäänsä kaikenlainen merkityksen hakeminen työstä on lisääntynyt, ja eressä vaikuttaa olevan kyse vähän samasta asiasta. Me haluamme tehdä töitä, mutta emme mitä töitä tahansa. Työn täytyy tuottaa hyvää mieltä, tuntua eettisesti ja ekologisesti oikealta, Mikko Dufva sanoo ja sanoo ymmärtävänsä ajatuksen, jossa työhön suhtaudutaan kuin harrastukseen. Nopeasti raha poikimaan Erettäjät puhuvat myös sijoittamisesta ja keinoista, joilla raha saadaan poikimaan nopeasti niin, ettei päivittäistä työtä tarvitse perinteiseen eläkevuosiin saakka tehdä. Rahan arvoa osana leppoistamista Mikko Dufva pitää myös viestinä epävarmuudesta. – Voi olla, että taustalla on työn muutoksen tuomaa pelkoa työn ja elintason menettämisestä ja halu varmistaa oma mahdollisuus vaikuttaa työhönsä, hän sanoo ja jatkaa: – Sijoittamisessa oletetaan kuitenkin, että talouskehitys säilyy hyvänä ja talousjärjestelmä entisellään, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa. Osa keinottelee, osa nuukailee Riippumattomuuteen erettäjät pyrkivät eri keinoin: Osa nuukailee, suosii tee se itse -elämäntapaa ja kierrättämistä sekä säästää. Osa rahastoi, yrittää ja sijoittaa. Erilaisia erettäjiä yhdistää tavoite kuluttaa järkevästi niin, että rahaa jää säästöön tai sijoitettavaksi. Osa erettää myös lainarahalla ja hankkimalla esimerkiksi sijoitusasunnon. Huhdanpää-Jaisin mielestä ere-elämäntyyli ei lopulta vaadi ihmeitä. – Suurin osa ihmisistä ei vain pysähdy kyseenalaistamaan elämäntyyliään. Uskon, että moni yllättyisi siitä, miten tyydyttävää voi olla vaatimaton elämä. Saman ajatuksen jakaa vuosia kemianteollisuudessa esihenkilönä työskennellyt Tarja Munther . Hän muutti arvojaan ja arkeaan täysin, sillä koki työnsä monin paikoin merkityksettömäksi. Hän valmistui keväällä työnohjaajaksi, on sijoittanut osakkeisiin ja rahastoihin ja aikoo tulevaisuudessa supistaa työnteon kolmipäiväiseen työviikkoon. – Olen tullut pitkän matkan kulutetaan kulutetaan -elämästä kohti tasapainosta itseäni. Matkalle ovat jääneet vuorotyöt, ison palkan perässä juokseminen, alkoholi, sosiaaliset turhuudet, ulospäin joltakin näyttämisen korostaminen ja melkein kaikki kosmetiikka, Munther listaa. – Ennen pidin tosi tärkeänä sitä, että käyn matkoilla ja ostan kalliita vaatteita, vaikka todellisuudessa täytin kuluttamalla jotakin koloa itsessäni. Nyt käytän aikaani läheisiin ihmisiin, hyvän ruokaan, parisuhteeseen, itseni ja muiden hemmotteluun. Teen vapaaehtoistyötä. Työtä on kotityökin Mikko Dufvan mukaan palkkatyön rinnalla arvostetaan kasvavassa määrin muita töitä: kotitöitä, vapaaehtoistyötä ja esimerkiksi ikääntyvien vanhempien hoitamista. Näitä pidetään arvokkaina ja tärkeinä, jopa tärkeämpinä kuin palkkatyötä palkan vuoksi. Tämä ohjaa ihmisiä miettimään kulutustottumuksiaan. Missä voisin säästää, jotta minun ei olisi pakko käydä töissä palkan vuoksi? – En usko, että näiden eressäkin näkyvien arvojen korostuminen tulee romuttamaan hyvinvointiyhteiskuntaamme, päin vastoin. Ehkä juuri näiden arvojen pohjalle voi nousta tulevaisuuden yhteiskunta, jossa esimerkiksi verkostot, hoiva ja huolenpito korostuvat aiempaa enemmän. ”En jää koskaan eläkkeelle” Tarja Munther sanoo elämänmuutosten kirvonneen muun muassa rakastumisesta, vanhempien kuolemasta, väsymyksestä, lähipiiriä kohdanneista vakavista sairauksista ja jatkuvan merkityksettömyyden kokemisesta työssä. – Olen köyhästä kodista, joten päätin opiskella ja ansaita työn, josta saan rahaa. Lopulta se kiireinen arki ei kuitenkaan ollut minulle aidosti tärkeää, vaan tuntui turhalta ja väsyttävältä. Kun äskettäin vietimme parantumattomaan rintasyöpään sairastuneen ystäväni ennenaikaisia hautajaisia, sain erinomaisen muistutuksen siitä, että elämä on elettävä tänään, Munther sanoo. – En ymmärrä ajatusta, että nyt tehdään hulluna töitä ja jäädään eläkkeelle sitten joskus. Se joskus on nyt. En usko, että jään koskaan eläkkeelle, saatan tehdä töitä hyvinkin pitkään, mutta omaehtoisesti ja niin, että työni auttaa minua ja muita voimaan paremmin.