Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Karannut Sisu-kisu löytyi Tinja-koiran avulla - omistaja ei luovuttanut etsinnöissä ennen kuin kissa löytyisi

Naantalilainen Maija Majasuo eli piinaavan viikon. Hänen 2-vuotias Sisu-kissansa kun pääsi livahtamaan omille teilleen valjaissa ulkoilua harjoitellessa. Sisu tuli Majasuon luo kolmisen viikkoa ennen katoamistaan. Vaikka kissa on syntynyt Majasuon luona ja siellä asuu myös kissan emo, Sisun toinen koti on sijainnut Majasuon miehen luona Maskussa vuoden verran. – Ajattelin ottaa Sisun välillä luokseni, ettei kokonaan vierastu. Naantalissa Sisu alkoi kuitenkin levottomaksi ja mietin, josko ulkoilu hihnassa auttaisi levottomuuteen, Majasuo sanoo. Hän tietää, että Sisu on vähän arka kissa, joten aloitti ulkoilukokeilun hihnassa pari viikkoa sitten tiistaiaamuna. Hetken kissa rauhallisesti ulkona rappujen vieressä haistelikin, kunnes naapuri tuli juttelemaan Majasuon kanssa ja kissa sai jotenkin riuhtaistua itsensä pakoon. Hihnan ja annan kera. Siitä alkoi Majasuon piinaviikko. – Ihan kauhea olo oli. Ensin etsin ympäriinsä karkauspaikan läheltä Pirttiluodontieltä, muttei kissasta näkynyt vilaustakaan. Pelkäsin, että kissa on voinut jäädä kiinni hihnastaan jonnekin. Majasuo muistelee. Tietoa ja apua karkurieläimiin saa, kunhan osaa etsiä Majasuo alkoi etsiä tietoa, miten kissan saisi kiinni. Hän levitti tietoa karkulaisestaan niin somessa kuin naapurustossa. Karkaamista seuraavana iltana naapuri oli nähnyt Sisun juoksevan Ruonan baarin terassin poikki hihna perässään. Vaikka hän lähtikin etsimään Sisua heti tiedon havainnosta saatuaan, Sisua ei enää näkynyt. Joitakin havaintoja kissasta tuli sen jälkeenkin, mutta niiden oikeellisuudesta Majasuo ei ole varma, sillä Sisun voi sekoittaa muihin samannäköisiin kissoihin. – Soitin Turun kaupungin eläinhoitolaan ja Etsijäkoira-liittoon. Etsijäkoira-liitosta annettiin hyviä konkreettisia vinkkejä sekä myötätuntoa ja huolta tilanteesta. Valitettavasti juuri nyt ei ollut etsijäkoiraa saatavilla, Majasuo sanoo. Majasuon facebook-kavereissa on tuttuja, jotka ovat etsijäkoiratoiminnassa mukana. Heiltä Majasuo sai vinkin Tuija Serestä ja Tinja-koirasta, jotka voisivat auttaa. Kyseessä olisi kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Tinja etsisi kissaa. – Sitä ennen olin jo vienyt Sisulle tuttuja kuljetusbokseja niille paikoille, joissa kissa oli nähty. Olin myös vetänyt kissalle hajujälkeä sen oman hajuisella lakanalla lähimetsässä, Majasuo kuvailee. Kun Sisu oli ollut kateissa jo tiistaista sunnuntaihin, eikä etsinnät olleet tuottaneet tulosta, Majasuo sopi Seren kanssa, että maanantaina aamulla etsittäisiin Sisua Tinja-koiran avulla. Tinja sai etsittävän kissan hajutunnisteen Sisun peitosta, jonka päällä kissa oli kuljetusboksissaan makoillut. Tinja-koira ei halunnut lopettaa etsintää vaan kuljetti etsijät kissan luo Kun Tinja sai hajun jälkeen käskyn etsiä haju luonnosta, koira alkoi oitis etsiä ja seurata Sisun kulkureittejä. – Hyvin kyllä huomasi, että kissan jäljillä ollaan. Koiralle maasto oli ehkä helpompaa kuin meille, sillä niin pienistä väleistä ja ryteiköistä kuljimme. Tinja on pieni kääpiövillakoira, joka mahtui mistä vaan eteenpäin, hahmottaa Majasuo Sisun etsintää. Kun kaksikko oli koiran kanssa seurannut jo reilusti yli neljä tuntia kissan hajujälkiä, he ajattelivat, että työskentelyaika on melko pitkä Tinjalle. Niinpä Sere ei enää käskenytkään Tinjan aktiivisesti etsiä tai seurata jälkiä. Tinja kuitenkin halusi itse jatkaa ja kun etsijät lähestyivät rivitaloa, jossa Majasuo ja Sisu asustavat, koira näki Sisun loikkaavan läheisen tiheän kuusiaidan luo piiloon. Saman näkivät myös etsijät ja paikalle sattunut naapuri. – Siellä! hihkaisi Sere ja antoi Majasuolle ohjeeksi varovasti lähestyä Sisua rauhallisesti puhellen. Sisu alkoi mouruta ja lähestyi maanittelun jälkeen Majasuon lähelle, joka nappasi kissan syliinsä. – Silloin Sisu alkoikin rimpuilla, mutta päätin, että en irrota! Vaikka olisi raapinut kuinka, irti en enää päästäisi, muistelee Majasuo. Karannutta kissaa ei saa jättää heittelle, vaan sitä on aktiivisesti etsittävä Majasuo vei kissansa sisälle ja tuli ulos takaisin, jotta etsijäkoira sai haistella kissan hajun Majasuon paidasta ja tajuaa, että etsittävä eläin on löytynyt. – Siinä vaiheessa sitten romahdin ja aloin itkeä ja täristä, sanoo Majasuo. Karkureissulta kiinni saatu Sisu meni heti kotona ruokakupille, vaikkei pahemmin nälkiintyneeltä näyttänyt. Väsynyt Sisu seikkailujensa vuoksi oli. – Kun väsymys väistyi, Sisu tuli taas levottomaksi. Päätin, että en päästä kissaa ulos täällä Naantalissa edes hihnassa enää, joten vein Sisun takaisin mieheni huostaan Maskuun, Majasuo sanoo. Kokemuksesta oppineena Majasuo tietää, että karanneen eläimen etsinnöissä ei pidä luovuttaa ja että omistajan pitää olla aktiivinen. – Eläin ei välttämättä löydä itse kotiinsa takaisin. Kaikki keinot kyllä olisin vielä kokeillut, ellei Sisua olisi koiran kanssa löydetty. Aikomuksena oli jo hankkia kertakäyttögrilli ja grillata jotain kissan herkkua illalla sillä alueella, jossa koira hajuja sai, jos Sisua ei olisi päivällä löydetty, summaa Majasuo.