Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pääkirjoitus: Odotettavissa hintojen korkeapainetta

Kaikesta muusta saisi kuulemma kirjoittaa ja purnata, mutta ei säästä. Purnaukseni liippaisee läheltä säätä, sillä se on syypää kaikenlaisten nautintoaineiden korkeana pysyttelevään hintaan. Kuten esimerkiksi satokausituote mansikat. Lapsuudessani kesän kulku meni gaussin kellokäyrän mukaan mansikan hinnan kulun mukaan. Siis päin vaistaisesti kuin opettajien arvosteluasteikon syntipukki. Ennen juhannusta mansikat maksoivat maltaita, juhannuksen jälkeen kuukauden verran mansikoita sai siedettävään litrahintaan ja elokuun alussa hinta taas nousi sadon loppuessa. Viimeiset kaksikymmentä vuotta mansikoiden hinta on ollut pelkästään korkea. Syynä joko kylmä ja sateinen kesä, jolloin mansikat homehtuvat. Tai liian kuuma ja aurinkoinen kesä, jolloin mansikoita ei ehditä poimia kypsymistahtiin ja mansikat pilaantuvat peltoon. Eli koskaan ei ole hyvä kesä ainakaan mansikanviljelijöiden mielestä. Aina voi pyytää kiskurihintaa tuosta punaisesta herkusta. Sama koskee niin kahvin, öljyn kuin sähkönkin hintaa. Korkean hinnan syynä on aina sää. Koskaan en ole nähnyt ilmoitusta, että hyvän sään vuoksi olemme laskeneet sähkön hintaa puolella. Tai kahvin maailmanhinnan heilahtelut ulottuisivat kauppojen hyllyille asti. Ei. Voisiko palkansaajakin hinnoitella työnsä sen mukaan, paistaako ulkona aurinko vai sataako taivaalta ukkoja ja akkoja syliin?