Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Rippikoulun käy tänä vuonna noin 165 naantalilaisnuorta

Aurinkoisena keskiviikkona Naantalin Soiniemen leirikeskuksen pihalla leikitään piirileikkejä. Näky ei ole ihan tavanomainen, sillä leikkijöinä on noin 25 kahdeksasluokkalaista. Maijamäen koulun oppilaan Nelli Lahden mielestä hauskinta leirillä ovat leikit, pelit ja vapaa-aika. Ensimmäiset kolme päivää leirillä ovat olleet kivoja ja lähes kaikki leiriläiset ovat ennestään tuttuja. Silti on mukavaa tutustua muihin nuoriin paremmin ja saada uusia ystäviä. Leirille Lahti tuli, koska ei ollut syytä olla tulemattakaan. –Melkein kaikki kuitenkin käy riparin, kun on kuitenkin kristitty. Olen oppinut ryhmässä toimimista, ja joitain oppitunneilla käytyjä asioitakin on jäänyt päähän, Lahti naurahtaa. Naantalin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jere Peltosen mukaan leikkiminen on rippileirin suosituinta puuhaa, ulkoilun ja saunomisen lisäksi. –En tiedä, johtuuko se siitä, että tämän ikäiset eivät enää saa leikkiä. Täällä se on sallittua ja jopa toivottua. Noin 30 rippileirillä mukana ollut Peltonen kuvaa viikkoa kasvutarinaksi, joka huipentuu ryhmän yhteenkuuluvaisuuden tunteeseen. –Kaikki leirit kasvavat yhtenäiseksi porukaksi. Huippua kohti paranee. Ensin ei uskalleta puhua eikä kauheasti kiinnosta, mutta pikkuhiljaa kiinnostus ja uskallus kasvaa. Kun laittaa joukon ihmisiä keskenään, niin kyllä se yhteenkuuluvuuden tunne siinä kasvaa. Rippikoulunkäyntiprosentti yli sata Naantalin seurakunnan vs. kirkkoherran Jani Kairavuon mukaan seurakunnassa rippikoulunkäyntiprosentti on perinteisesti ollut yli sata. Myös kirkkoon kuulumattomia nuoria tulee mukaan rippikouluihin ja sitä kautta seurakunnan jäseneksi. Hän näkee rippileireillä hienoja kasvutarinoita yksilötasollakin. –Esimerkiksi jostain tosi arasta tyypistä, joka hädin tuskin uskaltaa avata suutaan, tuleekin puhelias kaveri, joka vuoden päästä ryhtyy isoseksi. ”Isosilla”, leiriläisiä vuotta vanhemmilla ryhmänohjaajilla, on merkittävä vaikutus ilmapiiriin. Yksi Soiniemen leirin seitsemästä isosesta, eli Jasper Salonen lähti isoskoulutukseen nuorisotyönohjaajan suosituksesta. Mielenkiintoinen kokemus houkutti, eikä haittaa ollut siitäkään, että samalla sai kuitattua koulun uskonnon kurssin. Salosen omaan rippikouluun verrattuna isosen pesti on toisaalta rankempaa, toisaalta rennompaa. Tehtäviin kuuluvat esimerkiksi ulkoilujen ja iltaohjelmien leikit ja sketsit sekä oman ”raamisryhmän” vetäminen. –Tämä on hauska kokemus. Olen myös oppinut enemmän tuntemaan, millaisia ihmisiä maailmasta löytyy, ja oppinut olemaan oma itseni enemmän. Olen oppinut tiukemmaksi ehkä, voin esimerkiksi sanoa kavereille, että lopettakaa tuo pelleily, ettei tuossa ole mitään järkeä, Salonen pohtii. Kirkkoherra Kairavuo kokee, että yksi rippikoulun tehtävistä on tukea perheitä ja koulua nuoren kasvatuksessa. Rippikoulu sijoittuu haastavaan vuoteen ihmisen elämässä, ja leireillä nuorista näkee toisenlaisen puolen kuin kotona tai koulun penkillä. Tietojen ja taitojen ammentamisen lisäksi siivotaan niin suita kuin leirikeskusta. –Tässä kokonaisvaltaisesti opitaan koko ihminen. Rippikoulun käy Naantalin seurakunnassa tänä vuonna noin 165 nuorta. Myös kirkkoon kuulumattomia nuoria tulee mukaan rippikouluihin ja sitä kautta seurakunnan jäseneksi. Vuonna 2017 seitsemän rippikoululeiriä (yksi hiihtolomalla, kuusi kesällä) sekä yksi päivärippikouluryhmä. Leirit Naantalin seurakuntayhtymän Soiniemen leirikeskuksessa. Rippikoulu koostuu aloitusjaksosta, jossa tutustutaan seurakunnan toimintaan, varsinaisesta leiristä/päivärippikoulusta ja päätösjaksosta (konfirmaatioharjoitus ja konfirmaatio). Jokaisella kesän rippikoululeirillä ympärivuorokautisesti kolme työntekijää sekä kahdessa vuorossa kaksi emäntää. Rippikoulutyön kulut vuoden 2017 budjetissa 137 000 euroa (10 % seurakunnan kaikista kuluista). Rippikoulun voi suorittaa myös aikuisena yksityisesti aikuisrippikouluna. "Kaikki leirit kasvavat yhtenäiseksi porukaksi."