Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pula-ajan tila-auto Ilves on metallia ja puuta

Viisikymmenluvun alun Suomessa oli pulaa uusista henkilöautoista. Neuvostoliitosta tuotiin Moskvitšeja sekä Pobedoja, mutta niitä ei tahtonut riittää kaikille tarvitseville. Auran Auto Oy:tä Turussa pyörittänyt Pentti H. Aaltio omisti Citroën Traction Avantin moottorin, vaihteiston, etupyörien ripustukset sekä muita ranskattaren osia. Hän otti yhteyttä Kaarinassa toimineeseen Autokoritehdas K. Nummelaan ja pyysi tekemään tekniikan ympärille auton. Ilves-merkin kerrotaan syntyneen vuonna 1952, kun Pentti H. Aaltio meni katsastamaan uutta kulkupeliään ja katsastusmies tiedusteli sen merkkiä. –Ilves, Pentti H. Aaltio oli tokaissut. Ilveksen entisöinnin kesäkuun 2017 puolivälissä aloittanut Seppo Mikkola arvelee, että ajoneuvon rakenne improvisoitiin hyödyntämällä koritehtaan hyllyistä löytyneitä osia. Tuulilasi on kuin pitkänokkaisesta linja-autosta, samoin sivuikkunat. Ilkivalta turmeli autoa Vaikka Ilves rakennettiin pula-ajan osista, siitä syntyi kelpo menopeli. Auto oli päivittäisessä käytössä aina 1960-luvun puoliväliin saakka. Museovirasto myönsi viime keväänä 10 700 euroa Turun Seudun Mobilistien omistaman Ilveksen entisöintiin. –Ilves on tarkoitus tuoda esille, peltityöt valmiina, Turun Seudun Mobilistien järjestämään Syysheikki-tapahtumaan sunnuntaina 3. syyskuuta 2017, Seppo Mikkola kertoo. Vielä on vaikea sanoa, milloin Ilves tullaan näkemään liikenteessä. Mikkolan halliin hankittiin Ilves-projektia varten 18 neliömetriä peltiä, eikä se taida aivan riittää. Monet Ilveksen osat olivat niin puhki ruostuneita, että niistä sai hädin tuskin otettua mitat. Tiettävästi auto seisoi pitkään Turussa koneistamo Tumon pihalla. Sitä oli suojattu pressuilla, mutta ilkivallantekijät hajottivat muun muassa ikkunat. Niinpä vesi tunkeutui rakenteisiin. Huomattava osa puuosista mätäni. Metallin ja puun yhteensovittaminen ei ole entisöijälle aivan helppoa. Seppo Mikkola on rakentanut kymmeniä autoja pihan perällä maanneesta raadosta paraatikuntoon, mutta aiemmin hän ei ole puutöissä mauser-mittaa tarvinnut. Mikäli Ilveksen korin puuosia ei rakenna tismalleen tiettyihin mittoihin, pellit eivät sovi niiden päälle. Pelti ei ole suoraa, vaan siinä on kuvioita. Näin rakenteeseen on saatu jäykkyyttä. Pellit on alun perin kiinnitetty puukehikkoon nauloilla. –Ihan tavallisilla nauloilla, ruostuttuaan ne ovat tarranneet puuhun todella tiukasti, Mikkola täsmentää. Alkuperäisen moottorin kunnostaminen voi olla turhan työlästä Ilveksessä on nelisylinterinen, vajaa parilitrainen Citroënin moottori. Sitä ei ole vielä avattu. Moottori on ollut pitkään ilman sytytystulppia. Todennäköisesti se on jämähtänyt yhdeksi metallimöhkäleeksi. Seppo Mikkolan mielestä helpointa olisi hankkia vastaavanlainen pyörivä moottori, joka kunnostettaisiin. Ilveksen entisöinti on hyvissä käsissä Luonnonmaalla vuonna 1948 syntynyt ja nykyisin Raision Vaisaaressa asuva Seppo Mikkola on kiinnostunut etenkin 1950- ja 1960-lukujen autoista. Hän on entisöinyt muun muassa isänsä Vauxhall Crestan ja setänsä Vauxhall Veloxin. Autokokoelmaansa Mikkola säilyttää Naantalissa. Hänen viimeisimpiä omia projektejaan oli vuosimallin 1955 Singer Hunter -auton entisöinti syksyllä 2014. Siitä hän sai ansiokkaalle entisöijälle myönnettävän KLB-palkinnon. Palkinnon nimi tulee autoharrastaja Kai Lauri Bremeristä . Singer Hunteria valmistettiin Englannissa vain 4 772 kappaletta, niistä pari päätyi Suomeen.