Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Rintasyöpä teki taiteilijasta seesteisemmän

Rintasyöpään sairastui vuonna 2015 5100 naista Suomessa. Yhteensä erilaisiin syöpiin sairastuneita oli samana vuonna Suomessa 33 000. Naantalilainen kuvataiteilija Kristiina Turtoselta rintasyöpä havaittiin talvella 2013. Kasvain rinnassa löydettiin joukkoseulontatutkimuksessa, jonka Turtonen oli ensin aikeissa jättää väliin. –Ajan varaaminen seulontaan jostain syystä vaan jäi, ja ajattelin, että ei tässä nyt ehdi sellaisia. Sitten minulle tuli jokin etiäinen, intuitio, että kaikki ei sittenkään ole kunnossa, vaikka mitään kyhmyä tai kipua en ollut tuntenut. Jälkikäteen ajatellen olin loppusyksystä ollut väsyneempi ja ärtyneempi, muistelee Turtonen. Sitten puuttui vaisto peliin ja Turtosen ajatukset muuttuivat. –Eräänä yönä näin unta joka jäi häiritsemään, soitin seulontaan ja tilasin ajan. Onneksi! Seulonnassa minut ohjattiin samalta istumalta tarkempiin tutkimuksiin, jossa syöpälöydös todettiin. En pelästynyt, sillä olen elämässäni asennoitunut kaikkeen niin, että asiat tapahtuvat jos ovat tapahtuakseen. En osannut ajatella että miksi minä? Vaan pikemminkin, että miksi ei minulle. Ja että kuljen tämän tien, mikä minun tulee kulkea. Omalla tavallaan oli hyvä tunne kohdata elämän rajallisuus, joten paniikkia tai pelkoa ei tullut, Turtonen sanoo. Tuolloin Turtonen oli 54-vuotias. Leikkaukseen muutaman viikon kuluttua Rintasyöpälöydöksen jälkeen hoitoon liittyvät asiat alkoivat Turtosen mukaan rullata vauhdilla. Vain muutama viikko diagnoosin saamisen jälkeen hän kävi leikkauksessa, jossa rinnasta poistettiin kasvain sekä kainalon imusolmukkeet. –Vaikka diagnoosini oli ärhäkkä rintasyöpä, lähdin hoitoihin pikemminkin uteliaana kuin peloissani. Halusin tuntea, mitä minussa ja kehossani tapahtuu. Halusin tuntea kuka olen, mitä minussa ja kehossani tapahtuu. Pysähdyin kuuntelemaan itseäni ja tunnustelemaan missä mennään. Minun tapauksessani leikkaus oli verrattain pieni, eikä rintojani tarvinnut poistaa. Nykyisin pyritäänkin säästävään leikkaukseen, jos vain mahdollista. On upeaa mihin tämän päivän lääketiede pystyy. Moni rintansa menettänyt kanssasiskoni on saanut uuden kauniin rinnan, ja elämä jatkuu, pohtii Turtonen. Turtonen sanoo havainneensa, että monet rintasyövän läpikäyneet naiset ovat huomanneet toisten ihmisten, varsinkin miespuolisten, suhtautumisen muuttuneen omaan kehoon. Huvittavaa on, kun keskustelussa vastapuoli napittaa herkeämättä ja hengittämättä silmiin, ettei vaan katse harhautuisi rinnan alueelle. –Leikkauksen jälkeen sain maksimimäärät sytostaatteja ja sädehoitoja. Kehoni ja elimistöni kestivät hoidot yllättävän hyvin. Kaikilla niin ei ole, hoidot koetaan hyvin yksilöllisesti. Itselleni tuli hirmuinen tarve hoitaa puutarhaa sen kevään ja kesän aikana, mitä hoidot kestivät. "Aina syöpä ei ole niin rankka kokemus, mitä puhutaan" Syöpään liitetään niiden rankkojen hoitojen vuoksi paljon ulkonäkömuutospelkoja. Ne Turtonen sivuutti kokonaan. Vaikka hiukset lähtivät 14 päivää ensimmäisen hoitokerran jälkeen, hän koki sen ihmeellisen vapauttavaksi. –Vaikka hiukset lähtivät, uudet kasvoivat, ja prosessi oli tavallaan hyvin vapauttava. Vihdoin sain olla minä, enkä yksi neljästä sisaruksesta, joilla oli vieläkin päässään lapsuuden letit, naurahtaa Turtonen. Turtoselle tehtiin säästävä leikkaus, jossa rintaa ei poistettu. Silti häntä ei olisi huolettanut edes tilanne, jos rinta olisi jouduttu poistamaan. –Tärkeämpää kuin hiukset ja ulkonäkö, on ymmärrys siitä, että millä hetkellä hyvänsä voi tapahtua mitä vaan, ja kenelle vaan. Tämän ajatuksen turvin täytyy elää sellaista elämää mihin on itse tyytyväinen, sanoo Turtonen. Hän toivoisi, että rintasyövästä puhuttaisiin enemmän. Tiedon levittäminen ja hoitoennusteiden positiivisista tuloksista kertominen olisivat Turtosen mielestä keinoja, joilla asenne syöpää kohtaan saataisiin paremmaksi. –Omalla tarinallani haluaisin oikeastaan tuoda esille sen, että aina syöpä ei ole niin rankka kokemus, mitä puhutaan. Toki monille se voi sitä ollakin, mutta oma kokemukseni jätti minuun toisenlaisen jäljen, toteaaTurtonen. Perjantaina 13.10 vietetään Roosa nauha -päivää, jonka avulla kerätään varoja rintasyöpätutkimukseen ja sairastuneiden ja läheisten tukemiseen. "Itsetuntoni ei ole rinnasta kiinni. Ehkä olen jo sen verran vanha, että ulkoisilla seikoilla ei olisi ollut merkitystä."