Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Onko joulun alkuperäinen merkitys täysin hämärtynyt – ja miten kertoa siitä lapselle?

Kiire, kiire, kiire. Lahjoja, suklaajoulukalenteri ja pukin tilaaminen. Mistä viimeiset vempaimet lapsille? Joulun aika on monessa perheessä stressaavaa aikaa. Joulumainonta alkaa jo varhain syksyllä, ja lapsetkin tuntuvat hyvissä ajoin tietävän, mitä pukin pitäisi kontissaan tuoda. Vaikka joulu on kristillinen juhla, kiireessä voivat joulun perinteet tuntua kaukaisilta. Kuinka lapsille voisi kertoa joulun kristillisestä ja kulttuurihistoriallisesta taustasta kaiken kaupallisuuden keskellä? Lastenohjaajat Terhi Ilvanka ja Tiina Luhtala joutuvat työssään miettimään, miten lapsille joulusta kerrotaan. Seurakunnan kerhossa kristillinen kasvatus on toki osa ohjelmaa muutenkin, mutta juhlapyhien aikaan teema on tavallista enemmän esillä. Oli koti uskollinen tai ei, Ilvankan ja Luhtalan mukaan joulun merkitystä kannattaa lähestyä kertomuksen avulla. –Jos ei itse osaa puhua joulusta, voi mennä vaikka kirjastoon ja tutkia aihetta kirjojen kautta. Lisäksi kuvat tai muu rekvisiitta usein auttavat. Anna aikaa ajatella Ilvanka toteaa, että lapsen kysymyksiin ei tarvitse miettiä turhan monimutkaisia vastauksia. –Vastaa siihen, mitä lapsi kysyy. Aikuiset miettivät turhankin paljon, kuinka siitä tai tästä kerrotaan. Yksinkertaiseen kysymykseen riittää usein yksinkertainen vastaus, ja lapsi tulee siitä tyytyväiseksi. Sekään ei haittaa, vaikka valmiita vastauksia ei olisi. –Nykypäivänä kaiken pitäisi olla valmista heti, mutta ei kaikkea tarvitse valmiiksi ajatella. Miettiä saa ihan rauhassa, Ilvanka sanoo. Luhtala lisää, että tärkeää on antaa tilaa lapsen omalle ajattelulle, vaikka itse uskoisi tai tuntisi tietyllä tavalla. –Kasvattajana pystyy muokkaamaan ja suuntaamaan lapsen ajatuksia, mutta olisi tärkeää antaa lapselle olla oma itsensä ja löytää ne omat ajatukset. Luo sisältöä itse Jos joulun aika tuntuu kovin materialistiselta, voi siihen tuoda sisältöä tekemällä itse. Esimerkkinä Luhtala mainitsee joulukalenterin. –Sen ei välttämättä tarvitse olla suklaa- tai lelukalenteri, vaan sen voi tehdä vaikka itse. Silloin sisältö korostuu. Materialistisuuden vastapainoksi olisi muutenkin tärkeä muistaa läheisyys ja lämpö. –Ei lahjan tarvitse olla materiaa. Halaus voi riittää ja se, että on hyvä toiselle ihmiselle, Ilvanka sanoo. Ilvanka ja Luhtala toteavat, että kaikesta kaupallisuudesta huolimatta joulun sanoma ja juhlaan rauhoittuminen tuntuvat olevan monille tärkeitä. –Joulukirkko ja kauneimmat joululaulut ovat suosittuja. Minusta ne kertovat siitä, että perinne on edelleen tärkeä. Armoa myös itselle Joulun aikaan voi ottaa puheeksi myös toisten kunnioittamisen ja huomioon ottamisen. Luhtalan ja Ilvankan mukaan on hyvä muistuttaa siitä, että jokainen perhe on erilainen. Joulua vietetään eri tavoin – tai ei välttämättä vietetä ollenkaan. Joulua on perinteisesti pidetty perhejuhlana, minkä vuoksi se voi olla monelle myös kipeä paikka. Sekin pitää ottaa huomioon. –Jokainen elää omalla tavallaan ja jokaisella on ne omat tärkeät asiat, joita pitää kunnioittaa, Ilvanka sanoo. Kiireestä huolimatta pitäisi myös kunnioittaa itseään. Jos joulu tuntuu suoritukselta, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mistä löytäisi itselleen rauhan, Luhtala toteaa. –Aikuisten pitää olla armollisia myös itselleen.