Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kyläläiset innoissaan - Pikkujalkojen töminää alkaa taas kuulua Raision Makslassa

Kaupungin koilliskulmalla sijaitseva Maksla on Raision harvoja pientaloalueita, jotka ovat säilyneet omana saarekkeenaan. Tämän tästä makslalaisia luullaan turkulaisiksi, sillä heidän postiosoitteessaan lukee 20320 Turku. Myös liikenneyhteyksiä tarkasteltaessa Maksla on kummajainen. Lähipysäkiltä pääsee Föli-kyydillä Ruskolle sekä Turun Länsikeskukseen, mutta Raision keskustaan mielivillä on syytä olla oma auto. Aikanaan makslalaisia palvelivat kaksi kauppaa sekä kivenheiton päässä toiminut Kuninkojan koulu. Nyt Makslan lapset käyvät Kuloisten opinahjossa, jonne päästäkseen täytyy ylittää 12 suojatietä. Lähin ruokakauppa, Kuninkojan K-Supermarket lakkautettiin viime kuussa. Kuninkaanojan Omakotiyhdistyksen aktiivijäsen Seija Niemi , 82, näkee kuitenkin tulevaisuuden valoisana. Viime vuosina Makslaan on muuttanut kymmenkunta lapsiperhettä ja mitä todennäköisimmin lisää on luvassa. Äkkiseltään voisi kuvitella, että alueen nimi olisi väännetty valmisruoka maksalaatikosta, mutta Raision historia I -teoksen mukaan sen juuret ulottuvat kauas historian hämärään. Ensimmäinen asiakirjamaininta alueesta on vuodelta 1465, jolloin asemies Henrik Tavast ja hänen vaimonsa Johanna Pentintytär luovuttivat Tuomiokirkon Pyhän Ruumiin alttarille Maksialan eli Makslan niityn Raision pitäjästä. Auletta on kutsuttu pohjoisesta laskevan ojan perusteella myös Kuninkaanojaksi, sittemmin Kuninkojaksi. Raision historia I painottaa, ettei kuninkaallinen nimi polveudu Ruotsin kruununkantajista tai Turun linnan maanomistuksista, vaan se on peräisin jo ikivanhoilta ajoilta. Nimen takana lienee muinaissuomalainen kuningas, joka liikuskeli tienoilla mahdollisesti käräjäasioissa. Pitäjävanhinta kutsuttiin esikristillisessä Suomessa kuninkaaksi samaan tapaan kuin silakkanuottakunnan johtajaa kutsuttiin myöhemmin nuottakuninkaaksi. Makslan omakotialue alkoi rakentua 1950-luvulla Lähteenmäen tilan maille. Lasse Aaltonen , 73, muistaa, että tontteja myi Lähteenmäkeä isännöinyt Urho Kilpi . Nykyisellä omakotialueella oli tuohon aikaan Sainion maatila ja tiettävästi yksi pientalo. Tämä Mondolinin torppa käsitti keittiön ja kamarin. Se purettiin pari vuotta sitten. Sainion tilan rakennuksista huomattava osa on vielä olemassa. Ne luovat asuinalueelle maaseutumaista idylliä. Omakotitalojen pihoilla liikkuu ikäisekseen vetreää väkeä. Eikä ihme, sillä monet makslalaiset taittoivat vuosikymmenten ajan työmatkansa polkupyörillä. Seija Niemi pyöräili 26 vuotta Turkuun Hellaksen makeistehtaalle. Työuransa viimeiset neljä vuotta hän käytti autoa. Lähellä Niemeä asuva Seija Peltonen , 65, kävi pyörällä töissä Raision keskustassa. Vaikka Makslassa huokuu 50-luvun arkkitehtuuri, alueelta löytyy taloja eri vuosikymmeniltä. Seija Niemi avioitui miehensä kanssa 1957. Nuoripari asui aluksi vuokralla miehen siskon olohuoneessa, kunnes he saivat tietää myyntiin tulleesta kahden huoneen töllistä. –Siinä me asuimme kymmenkunta vuotta, ennen kuin nykyinen talomme valmistui 1970, Seija Niemi kertoo. Samalla tontilla oleva puulämmitteinen tölli on toiminut sen jälkeen Niemen perheen kesämökkinä. Seija Peltonen asuu 1950 rakennetussa talossa. Sen tekivät hänen edesmenneen miehensä vanhemmat. Peltosen mukaan Makslan parhaita puolia on lämmin kylähenki. –Kaikki tunnetaan. Jos jotakuta ei hetkeen näy, hänen vointiaan mennään tiedustelemaan. Peltonen haluaa asua nykyisessä omakotitalossa niin kauan kuin kuntoa riittää. –Tulee olemaan kova paikka, kun täältä joskus joutuu muuttamaan, hän tuumii. Sydämenasia monelle makslalaiselle on Kuninkojan koulurakennus, joka toimii omakotiyhdistyksen tukikohtana. Yhdistys rahoittaa rakennuksen ylläpidon vuokraamalla sitä juhlahuoneistoksi. Viime vuonna yhdistys kirjasi 77 vuokrausta. Joka toinen keskiviikko kello 12-14 Kuninkojan koululla kokoontuu Päiväkerho. Siellä käy pääasiassa asuinalueen varttunutta väestöä. Nuoria aikuisia Makslassa edustavat Annamari Ristimäki , 33, ja Juha Ristimäki , 42. Pariskunta osti kuusi vuotta sitten pientalon Saunamäentieltä. Siellä ollessa heidän perheeseensä on syntynyt Aino Ristimäki , 3, ja Olavi Ristimäki , 1. Ristimäet halusivat omakotitalon läheltä Turkua. Ostopäätökseen myötävaikutti Makslan rauhallisuus ja suuri tontti. Edellinen omistaja oli talon rakentaja. Hän oli asunut siinä terveenä 90-vuotiaaksi asti. Yhdellä makuuhuoneella varustettu talo jäi perheen kasvaessa pieneksi. Ristimäet tekivät laajennuksen, joka valmistui hiljattain. He, kuten monet muutkin makslalaiset toivovat Raision kaavoittamien Makslanpellon tonttien alkavan rakentua. Sen myötä lapset saisivat leikkikavereita ja ehkäpä koulukyyditkin Kuloisiin voisivat taas järjestyä.