Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Lapsen allergioita voi alkaa ehkäistä varhain – Jo raskausajalla on merkitystä

Allergisille vanhemmille syntyy usein allergisia lapsia, sillä allergiataipumus on geneettisesti määräytyvä ja periytyy sukupolvesta toiseen. Lapsen allergioihin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa ennaltaehkäisevästi. –Allergioiden ilmaantuvuuteen vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, kuten elinympäristö tai ruokavalio. Näihin tekijöihin voidaankin vaikuttaa, ja jossain määrin siten vähentää allergioiden syntyä, Mehiläisen lastentautien, lasten allergologian ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Ove Mickelsson kertoo. Altistuminen ja toleranssin kehittyminen alkavat kohdussa Allergioiden ilmaantuvuuteen voi siis vaikuttaa – ehkä jopa jo raskauden aikana. Aiemmin on pyritty välttelemään allergeenejä. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että altistuminen alkaa varhain ja toleranssin kehittyminen käynnistyy jo kohdussa. Aikaisemmin suosittu välttämisruokavalio ei ehkäise allergioiden syntyä – ei raskauden eikä imetyksen aikana. Allergioiden ehkäisymielessä ei näin ollen suositella turhia ruokarajoituksia. Tutkimusnäyttö viittaa päinvastaiseen suuntaan, eli varhainen altistuminen vähentää allergiaa lisäämällä toleranssia, eli sietokykyä. Tämä tapahtuu rintaruokinnan aikana ja mahdollisesti jopa sikiökauden aikana kohdussa. Odottavan tai imettävän äidin turvallisuus pitää kuitenkin huomioida. Jos äiti on itse kovin herkkä joillekin allergeeneille, hänen ei pidä altistaa itseään niille edes raskauden tai imetyksen aikana. Siedätysmielessä allergeenien kohtaaminen sopivissa määrin on yleensä turvallista. Allergioiden vaikeusaste vaikuttaa kuitenkin aina siihen, miten paljon allergeeneille kannattaa itseään altistaa. –Synnytyksen jälkeenkään ei riskiryhmiin kuuluvilla vauvoilla, eli allergisten vanhempien lapsilla, kannata noudattaa erityistä välttämisruokavaliota ihan vain varmuuden vuoksi. Allergeenien aikainen kohtaaminen sopivissa määrin voi toimia ikään kuin siedätyshoitona silloin, kun lapsen toleranssi on vasta kehittymässä. Välttämisen hyödyistä riskiryhmissä ei ole näyttöä, pikemminkin liiallisesta välttämisestä saattaa olla joskus jopa haittaa, Mickelsson toteaa. Milloin allergiatutkimuksiin? Allergioiden syntyä voidaan siis vähentää, mutta ei estää kokonaan. Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, kun oireet haittaavat merkitsevästi lapsen ja perheen normaalia elämää. Lapsi tulisi siis viedä lääkäriin juurikin oireiden takia. –Aina silloin, jos epäilee allergiaa, on mahdollista tulla tarkistamaan tilanne, vaikka oireet eivät olisikaan kovin vakavia. Asiantuntija arvioi tilanteen perusteella, mitä tutkimuksia tai jatkotoimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan, Mehiläisen lastentautien erikoislääkäri Leena Kujala muistuttaa. Vauvoilla ja hieman vanhemmillakin lapsilla esiintyy etenkin iho- ja suolisto-oirein ilmeneviä ruoka-allergioita. Leikki-iästä alkaen lisääntyvät siitepöly- ja eläinallergiat, jotka aiheuttavat usein silmä-nenäoireita ja astmaa. Todetun allergian hoito suunnitellaan yksilöllisesti parhaan tuloksen saamiseksi. Harkintaan tulee allergeenin välttäminen, eli ruokavalio tai sen saneeraus, lääkehoito ja jopa allergian siedätyshoito.