Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

”Kisan aikana tulee kairattua 50-60 reikää”

Miinus 20 astetta näyttää mittari varhain tiistaiaamuna Raisiossa. Selviääköhän tästä kaupunkilainen hengissä. Pilkkimiehet ja -naiset eivät ole taas pikkupakkasesta moksiskaan. Kaikki lähtee pukeutumisesta. Puolen päivän aikaan miinusasteita on enää kahdeksan. Aurinko lämmittää. Puoli Naantalia Taimonrannassa ilma on mitä upein. Parkkipaikka pursuaa autoja, jäällä reippailee puoli Naantalia. Menossa ovat Naantalin Seudun Urheilukalastajien ja Turun Seudun Eläkkeensaajien yhteiset, perinteiset tiistain ahven-pilkkikilpailut. Vaikka aamun pakkanen pelotti puolet 40 hengen vakiporukasta, ei suinkaan kaikkia. –Olen harrastanut pilkkimistä ihan pienestä. Kotoisin olen Imatralta, mutta vaimo asuu täällä Raisiossa. Minä olen tämmöinen kulkuri. Puoli vuotta Imatralla, puoli vuotta Raisiossa, Pertti Montonen , 82, leukailee pilkkimisen lomassa. Yhdessä vaimon kanssa Montonen harrastaa pilkkikisoja yhdessä vaimo Vuokko Sirkiän kanssa. Leikkimielellä. Parille tärkeintä on ulkoilma ja hyvä seura. Soppakalaa on silti mukavaa saada. Mies tietää, että kisaajia on eläkeläisissä hyvin laajasti ympäri Varsinais-Suomea. Porukkaa on ainakin Naantalista, Raisiosta, Aurasta, Uudestakaupungista, Loimaalta ja Kaarinasta. –Tuolla on tuo Loimaan porukka, Montonen viittoilee hieman kauemmas. Montonen kertoo, että jäänaskalit ovat ehdoton varuste pilkkijälle. Sitten ovat reput, pilkit ja kaira. Vieheitä on monenlaisia. Varusteisiin kuuluu myös valkoista ja punaista kärpäsen toukkaa. Kisoissa käytetään myös surviaisen toukkaa syöttinä. Rakas harrastus –Surviaista on vain vähän huono laittaa tämmöisessä pakkasessa, kun on niin kylmä, ja toukka on hyvin ohut, Montonen nauraa kauhoen reikäkauhalla jäätä pilkkireiästä. Eläkeläisten kilpailut alkavat kello yhdeksän aamulla. Kalat punnitaan kello 14. Silloin jaetaan myös voittorahat. Pilkkiminen on Montoselle vaimoineen rakas harrastus. Vaimo on harrastanut vielä Montosta pidempään. –Mestari hänkin on. Mie taas olen eläkeläisten mestari, Montonen selvittää. Kevät, aurinko ja muuttolinnut Mynämäkeläinen Väinö Turkka , 76, on saapunut niin ikään vaimo Eiran kanssa kisaamaan. Pari on pilkkinyt yli 30 vuotta yhdessä. –Voi kuule, kun on nyt niin upea ilma, Turkka tunnelmoi. Turkka kertoo, että kun tietää paljon ja on kova liikkumaan, myös saalista piisaa. Homma voi olla hikistäkin, kun kiertää vaikkapa 6-7 kilometriä. Reikiä tulee yhden kisan aikana 50-60. Nyt homma ei ole toki vielä niin kovaa kuin sitten, kun jäätä on puoli metriä. –Eikä se kalan saaminen, mutta kun on kevät, ja muuttolinnut tulevat. Huomennakin mennään hupipilkille, ja miksei näillä keleillä koko viikkoa. Aamusta lähdetään ja otetaan eväät mukaan. Kahvia ja pullaa pitää olla. Tärkeää on, että kaira on kunnossa, jotta saa kunnon reiän. Salmipaikkoja kannattaa miehen mukaan varoa. Sellaisia, joissa vesi virtaa. Se syö jäätä altapäin. Parkkipaikat ja kilpailuluvat oltava Turkan mukaan kalaa tuli tällä kertaa huonosti. –Ja voi kuules! Vaimo on saanut tässä talven aikana paljon enemmän kalaa kuin minä! Hänellä on malttia istua ja tehdä enemmän reikää, mies nauraa. Kilpailuissa paikka vaihtelee laajalla alueella. Tosin Velkualle ei ole asiaa, koska parkkipaikat ovat turhan pienet. Kisoille tarvitaan myös luvat kalastusalueelta. –Nyt ollaan rannassa, mutta kannattaa kokeilla monesta. Se vaihtelee. Ilman alkaessa lämmetä ahven nousee rannalle, kun kutuaika lähestyy. Karikkojen reunoilta ja matalikoista saa ahventa myös hyvin. Ulkona oleminen ja ystävät ovat Turkalle tärkeintä. Ja jos kalaa tulee, niin mukavaahan ”nekin on nyppiä”. NSUK suurimpia seuroja Pilkkimässä käy laaja kirjo ammattikuntien edustajia. On poliiseja, opettajia ja duunareita. Hyväkuntoista sakkia piisaa. Parhaat ovat kalastaneet rapiat 60 vuotta. Kohta 80-vuotias lietolainen Simo Kaunisto on pilkkinyt jo 50 vuoden ajan. Mies vetää pilkkiporukkaa eläkeläisissä. –Kala söi nyt huonosti. Se on vaan, että ilma vaikuttaa siihen. Särki syö paremmin kirkkaalla ilmalla, mutta ahven ei sitten syökään. Kaunisto on itsekin NSUK:n jäseniä. –Kyllä tämä lienee suurin seura täälläpäin, tässä on varmaan 250 henkeä. ”Olen tehnyt 10 000 pilkkiä” Punnitukseen saapuu myös Risto Ruoho . Hän myy omatekemiään pilkkejä. Valikoimiin kuuluu haarkkavapoja, siimoja, mormuskoja eli pieniä koukkuja sekä koukkujen värjäystä. Erikoista on, että mies on tehnyt liiketoimintana sitä, mitä moni tekee harrastuksenaan. –Pilkit teen hiomalla. Näitä olen jo 40 vuoden ajan tehnyt. Joskus minulla oli oma yrityskin. Olen tehnyt yli 10 000 pilkkiä elämäni aikana, mies nauraa.