Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Vähemmän todennäköistä

Että pitääkin käyttää tuota joka toisesta tuutista tursuavaa muotisanaa, mutta tässä yhteydessä se on osuva. Uskomatonta! On olemassa sellainen Sotainvalidien Veljesliiton osasto, jonka varsinaisten jäsenten määrä parin viime vuoden aikana on kaksinkertaistunut. Ei vaikuta todennäköiseltä. Ei kai niitä veteraaneja ole voinut mistään lisää tulla. Itse liitto on perustettu syksyllä 1940. Talvisodan taisteluissa oli sotilaita jo ehtinyt invalidisoitua, ja nämä siipeensä saaneet nuoret ja aikuiset loivat turvakseen oman huolto-, etu- ja veljesjärjestön. Siviilielämään palautuminen muuttui edes hieman helpommaksi, kun kohtalotovereilta sai apua ja vertaistukea. Seuraavissa sodissa vammautui lisää maanpuolustajia, ja vuosina 1939-1945 pysyvästi invalidisoituneiden lopullinen luku oli 96000. Oli aivovammaisia, oli kädettömiä, oli sokeita. Oli jatkuvista kivuista kärsiviä. On yhä. Sotainvalidien määrä on nykyään 2000, ja keskimääräinen ikä on 94 vuotta. Lisäksi on 7500 puolisojäsentä ja leskijäsentä. Vuosikymmeniä sotainvalideista huolta pitäneet tarvitsevat hekin huolenpitoa. Sitä varten liitto on olemassa, tukemassa sotainvalideja, puolisoita ja leskiä. Yli 90-vuotiaiden ei voi paljonkaan arkista apua olettaa muille antavan, siksi tukijäsenten rooli on tärkeä. Heitä on keskustelukumppaneina, kaupassakävijöinä ja ystävinä yksinäisyyden lievittämisessä. Kotien korjausapua vähemmän enää tarvitaan, sillä harva liki 100-vuotias asuu omassa talossa. Paikallisia veljesliiton osastoja ovat Naantalin seutu ja Raisio-Masku. Näiden toiminnan sisällöstä voi toisinaan lukea Rannikkoseudun päivyripalstalta: lounastapaaminen, talvisodan päättymisen muistotilaisuus, teatterimatka. Näistä osastoista ei tekstin alussa ollut puhe. Se osasto on sisämaassa, lähempänä entisiä sotatantereita: Hämeessä. Sen jäsenmäärä oli pari vuotta sitten enää kaksi. Nyt se on neljä. Puoliso- ja leskijäseniä on puolenkymmentä ja tukijäseniä toistakymmentä. Pieni luku, mutta pieni on pitäjäkin, ja sodasta yli 70 vuotta. Jostain syystä ne uudet jäsenet eivät vain olleet aiemmin osastoon liittyneet. Kun osasto otti heihin yhteyttä, he lähtivät mukaan. Sotainvalidien vapaaehtoiseksi tukijäseneksi on muuten mahdollista päästä: yhteydenotto piiritoimistoon ja toiminnanjohtajaan ja asia alkaa edetä.