Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Jään paksuus ei kasvanut helmikuun kovilla pakkasilla – Paksu lumikerros toimi eristeenä

Helmikuun kireät pakkaset eivät kasvattaneet vesistöjen jäänpaksuuksia tai maaperän routakerrosta juurikaan, koska paksu pakkaslumikerros toimi eristeenä. Kuukauden päättyessä jäänpaksuus oli maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 25–40 senttiä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan jäätä ja routaa on koko maassa selvästi keskimääräistä vähemmän Etelä- ja Länsi-Suomen vähälumisia rannikkoalueita lukuun ottamatta. Maan etelä-, länsi- ja keskiosissa routaa on 0–15 senttiä, joka on 5–15 senttiä ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Järvien ja jokien vedenpinnat laskivat helmikuussa yleisesti koko maassa. Poikkeuksen tästä tekivät ainoastaan avoinna virranneet jokialueet, joilla pakkasten mukanaan tuomat hydepadot nostivat vedenkorkeuksia paikallisesti esimerkiksi Kokemäenjoella. Lapissa, länsirannikolla ja Varsinais-Suomessa vesistöt ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä lukemia. Muualla maassa vesistöt ovat pääosin edelleen ajankohtaan nähden tavanomaista korkeammalla sateisen syksyn seurauksena. Suurista järvistä esimerkiksi Päijänteen vedenpinta on ajankohtaan nähden korkealla. Suurten jokien keskivirtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia Kokemäenjoella, Kymijoella ja Vuoksessa. Muissa suurissa joissa keskivirtaamat olivat helmikuussa ajankohdan keskimääräisten lukemien tuntumassa tai hiukan niitä suurempia. Helmikuu oli koko maassa selvästi keskimääräistä vähäsateisempi.