Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Isot kiitokset saattokodille, vaimoni viimeiset päivät olivat onnellisia

Isot kiitokset saattokodin henkilökunnalle ja ilmapiirille. Vaimossani Rauhassa oli todettu aggressiivinen syöpä, ja hän oli ensin Tyksissä. Kun potilaat ovat viimeisillään heidät lähetetään yleensä terveyskeskuksen osastolle. Lääkäri ehdotti sitä. Tyksin huoneessa oli toinen potilas, joka sanoi, että Turussa Hirvensalossa on sellainen saattokoti kuin Karinakoti. Sitä ylläpitää Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö. Kun vaimoni vietiin sinne, hän oli ensimmäisenä päivänä epäileväinen mutta toisena päivänä hän sanoi, että tämä on minun paikkani ja minä haluan jäädä tänne. Vastaanotto oli niin lämminhenkinen ja hyvä. Hoitajat olivat niin ystävällisiä. Vaimo oli siellä helmikuussa kymmenen päivää ja kuoli pois. Hän oli siellä onnellinen. Oli iso huone, omainen sai nukkua vieressä, oli aivan luksus merinäköala. Erikseen oli musiikin kuunteluhuone, isot oleskelutilat, missä kävi vapaaehtoisia esiintyjiä, pianonsoittaja, sellonsoittaja. Olen entinen reppuri, kiertänyt hotellit kotimaassa ja ulkomailla. Kaurapuuro oli erinomaista, se haudutettiin erilaiseksi tarpeen mukaan. Kaksi hoitajaa päivysti öisin, ja kun nappia painettiin, kolmen minuutin sisällä oli hoitaja paikalla kysymässä, mitä potilas haluaa. Sauna oli kerran viikossa, hänet pestiin siellä. Oli iso pesuhuone. Lempimusiikkia sai valita saunaan tai musiikkihuoneeseen. Hän toivoi Reijo Taipaletta. Sellolla hän kuuli Veikko Lavin ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen”. Se soitettiin myös hautajaisissa. Vapaaehtoisia käy auttamassa. Yksinäisiä potilaita on paljon, vapaaehtoisille voi jutella. He tekevät erittäin arvokasta työtä. Tämä kaikki oli saattajalle erittäin suuri helpotus. Saa olla lähellä ja puhua kaikki asiat selviksi, jotka mieltä painavat. Olavi Häyrinen, Naantali