Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

”Ei ole muilla täällä Paskervillereita näkynyt” - Nimen on inspiroinut lietelanta

Merimaskulaisen Taattisten matkailutilan mailla seisoo Paskervilleri-merkkinen jykevä tankki. Traktorin perässä vedettävä säiliö on herättänyt huomiota jo 1980-luvulta matkailijoiden keskuudessa. –Tämä on Pohjanmaalla tehty. Kyllähän sitä on jokunen sanonut, että mikä se tämmöinen on, kun he eivät tiedä siitä niin paljon. Kuviakin ovat ottaneet, Taatisten isäntä Markku Aaltonen hörähtää. Emäntä Karin ja puoliso Markku Aaltonen ostivat Paskervillerin aikanaan käytettynä Rymättylästä, Mahilan tilalta, kun viljelijä hankki uuden. Tankki on saanut inspiraatiota nimeensä tehtävästään, lietelannan kuljetuksesta. –En kyllä ole muilla täällä Paskervillerereita nähnyt. Täälläpäin se on varmaan aika uniikki laite, Markku nauraa. Aikanaan seudulla oli 40 sikatilaa, nyt enää yksi. Paskervillerin kaltaisilla laitteilla maanviljelijät tyhjensivät sivubisneksenään myös omakotitalojen lietetankkeja, aikaa ennen ympäristölain muutoksia. Enää Taattisten tilallakaan ei ole sikoja, mutta kuivina kesinä tankilla tuodaan syreeneille kasteluvettä, tyhjennetään myös kahden mökin omia umpitankkeja. Aaltoset ovat omistaneet historiallisen matkailutilan vuodesta 1 983. Suvussa tila on kulkenut vuodesta 1 949. Silloin Karinin vanhemmat ja isovanhemmat hankkivat historiastaan tunnetun tilan. Aluksi Aaltoset pitivät siitossikalaa. Viljeltiin myös varhaisperunaa, sokerijuurikasta, kurkkua ja viljaa. Euroopan Unioni puuttui peliin Sitten tuli EU. –Mietimme silloisen Naantalin matkailun ja Turku Touringin kanssa, mitä paikasta puuttuisi matkailua ajatellen. Isommat juhla- ja kokous- sekä majoitustilat uupuivat. Rapujen pito oli yksi vaihtoehto, mutta onneksi valitsimme matkailun, Aaltoset hymähtävät. Museovirasto on auttanut 1 700-luvun Pakarirakennuksen kunnostamisessa 1980-90-luvuilla. Maatilahallitus taas teki piirustukset ja suunnitelmat tätä varten, ja mynämäkeläiset artesaaniopiskelijat auttoivat kolme vuotta itse työssä. Karin Aaltonen kävi vuonna 1990 ensimmäisen matkailukurssinsa Ahvenanmaalla. Taloja alettiin samalla kunnostaa. Markku kävi taas metsänhoitokursseja. Samaan aikaan pari pyöritti yhä maatilaa. Metsiä hoidetaan hyvin Tilalla on kaikkiaan 150 hehtaaria maata. Taattinen on pinta-alaltaan seudun suurimpia tiloja, joskin naapuritilat Tammelin ja Rusi ovat vuokranneet nyttemmin tilan pellot käyttöönsä. –Matkailukurssilla minulle sanottiin, että ”tarvitaan entisajan tunnelmaa nykyajan mukavuuksin”. Se ei ole vuodesta 1989 muuttunut miksikään, Karin toteaa. Metsätöitä tehtiin alussa paljon, sillä puustoa kaatamalla saatiin matkailuun pääomia. Metsänhoidollisesti tilalla on toimittu aina esimerkillisesti. Nyt työ kantaa hedelmää, ja metsät ovat hyvässä kunnossa. –Metsää täytyy myös hoitaa. Luontainen uudistaminen on tärkeää, Markku Aaltonen lisää. Metsässä on kota, jossa retkeläiset voivat käyttää vaikkapa lasten syntymäpäivillä ja pöllöretkillä. Mailla kiemurtelee luontopolku, jolla matkailutila pitää päiväkotilapsille ja koululaisille opastettuja luontoretkiä traktoriajeluineen. Metsästä löytyy myös pronssikauden 3 000 vuotta vanhoja muinaishautoja. Ne ovat niin korkealla kalliolla, että jos puuhun kiipeäisi, näkyisi Tuomiokirkon torni, Karin virnistää. Pariskunta kävi sittemmin kaikki mahdolliset Maaseutumatkailuyhdistyksen kurssit. Markku keskittyi ruokakursseihin. Aaltoset käyvät yhä yhdistyksen tapaamisissa, sillä sieltä tulee viimeisin tieto esimerkiksi lakiuudistuksista. ViimeIset siat lähtivät Taattisilta vuonna 1999, ja 2001 restauroitiin sikala ravintolakäyttöön. Maanviljely jatkui aktiivisena vuoteen 2011. Lampaiden heinät Aaltoset keräävät yhä omalta pellolta. Kun Markku väärää naista tanssimaan haki Aaltoset ovat pitäneet pitkään yhtä. Naimisiin he menivät 1974. Markun suku on saman tilan läheltä kotoisin. Aaltoset tapasivat kuitenkin tansseissa, koska Markku asui tällöin Kustavissa. –Se oli ihan vahinko. Markku haki väärää naista tanssimaan. Markun serkku käski hakea viereistä naista, mutta hän hakikin minua. Siitä se lähti, Karin nauraa makeasti. Ikivanhaa Taattisten tilaa on pitänyt noin 35 eri sukua. Tilan historia tunnetaan vuodesta 1575. Tila oli lahja Ruotsin kuninkaalta Johan Böklerille ja puolisolleen Karin Slangille . Nykyään Taattisten matkailutilan pyörittämisestä vastaa Edvard Joronen , joskin Aaltoset omistavat tilan. –Me juttelemme yhä asiakkaiden kanssa ja tervehdimme heitä. Kun ihmiset tulevat tämmöiseen, niin he haluavat kontaktia, semmoista pintaa elämiseen, Karin pohtii. Tilalla käy vuosittain toistakymmentätuhatta matkailijaa. Parhaina vuosina aamupaloja tehtiin 1400 joka heinäkuu. Matkailijoita on vuosien saatossa käynyt ympäri Eurooppaa. Japanilaiset ovat yksi ryhmistä, joka palaa tilalle aina uudelleen. Taattisilla on lukuisa määrä kotieläimiä, kuten sisäsiisti taiwanilainen riippuvatsasika Otto, lampaita, kanoja, kissoja ja koiria. Otto on jo kolmas minipossu tilalla. –Moni kun tulee uudestaan tänne, niin he kyselevät heti, että missä Otto on, Karin nauraa.