Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tohtorilla pysyy langat hyppysissä - autotallin sivuhuoneesta löytyy hyvin varustettu lankakauppa

Merimaskulainen Sari Paavanen-Huhtala pahoittelee lankojen vallanneen ruokapöydän, mutta sotkusta ei voi puhua. Langat on järjestetty värin perusteella ryhmiin ja sen lisäksi vielä viivasuoriin riveihin. Järjestelmällisyys paljastaa Sarin toisen ammatin. Hän opiskeli Turun yliopistossa biologian tohtoriksi ja on sen jälkeen työskennellyt tutkijana syventyen muun muassa rakennusten homeongelmiin. –Alun perin halusin Hämeenlinnaan Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen vaatesuunnittelun linjalle, mutta en päässyt sisään. Sen sijaan Turun yliopistosta sain opiskelupaikan ensi yrittämällä, Sari kertoo. Pienestä pitäen hän on rakastanut käsitöitä - pannulappujen virkkaamista ja nukenhameiden tekemistä. Vuosien varrella Sari on myös maalannut pääasiassa maisemia ja tehnyt luontoaiheisia ristipistotöitä. Viisihenkisen perheen arkiaskareiden hoitaminen vie niin paljon aikaa, että omiin teoksiinsa perheenäidillä on mahdollisuus keskittyä lähinnä pitkinä juhlapyhinä. Toisaalta hän ei tunnu kaipaavan hiljaista ateljeeaikaa. Kohokohtina Sari pitää käsityömessuja, joille hän Lankakissansa vie. Messuilla hyörii innostuneita myyjiä sekä asiakkaita. –Sellainen innostus on tarttuvaa, hän selittää. Vastapainoa laboratoriotyölle Lankakissalla on ikää kymmenen vuotta. Yritys syntyi, kun Sari oli äitiyslomalla eikä hänellä ollut tiedossa työpaikkaa. Hänen äitinsä Marja Paavanen oli myynyt pieniä määriä lankoja tuttavilleen. Nyt hän kehotti tytärtään jatkamaan. Lankamyynti on hiljalleen kasvanut. Aina välillä Sari pohtii, josko hän keskittyisi yksinomaan siihen. –Tutkijantyötäkään en haluaisi jättää. Minulla on ollut hyvä tilanne, että olen voinut tehdä molempia. Lankakissan pyörittäminen on vastapainoa laboratoriotyölle, mutta niistä löytyy myös yhteneväisyyksiä. Yliopistoura on tarjonnut avuja yrityksen hoitamiseen. Se on antanut vankan kielitaidon, opettanut kehittämään uusia toimintatapoja, hakemaan tietoa ja solmimaan verkostoja. Pääosa Lankakissassa myytävistä tuotteista on peräisin suomalaisista tukkuliikkeistä. Niiden lisäksi Sari harjoittaa maahantuontia Saksasta ja Hollannista. Kiinasta hän tuo muun muassa timanttimaalaustöitä. Suurin osa Lankakissan asiakkaista on yksityishenkilöitä. –Ihmiset tykkäävät tehdä pieniä käsitöitä. Villasukat ja huivit ovat kovassa suosiossa. Kaikkein eniten myyn villalankaa, Sari kertoo. Kasveista värejä villalankoihin Yrittäjän mielestä viehättävintä langoissa ovat värit. Mieluisimpia ovat vihreän sävyt. Niistä Sarille tulee luonto mieleen. Kesäisin hän kerää kasveja ja värjää lankoja myös itse. Tuloksena on sävyjä, jotka kaikki sointuvat keskenään. –Värjäämiseen käyvät melkein mitkä tahansa kasvit. Ensin keitän ne kattilassa ja panen joukkoon joko alunaa, viinikiveä tai rautavihtrilliä, jotta väri tarttuu lankaan. Myös sienet sopivat värjäykseen. Parhaimpina Sari pitää punasävyjä tarjoavia seitikkejä. Yleensä hän harrastaa värjäystä juhannuksen aikaan. Kasvien keittäminen tapahtuu sähkölevyllä autokatoksessa. Toki kasvit voisi kuivata, jolloin lankojen värjääminen onnistuisi luonnonmenetelmällä vaikka keskellä talvea. Suurimman osan värjäämistään villalangoista Sari käyttää itse, mutta jonkin verran hän on vienyt niitä hyvin varustettua lankakauppaa muistuttavaan myyntivarastoonsa autotallin sivuhuoneeseen. Myynti tapahtuu pääosin netissä, sillä aukioloaikojen sovittaminen työhön ja kodinhoitoon olisi haastavaa. Mistäpä muuten on peräisin nimi Lankakissa? –No kun kissa kehrää ja lankaa kehrätään, Sari paljastaa.