Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Merimetsojen häirintä uhkaa epäonnistua

Airiston-Velkuan kalatalousalueen kalataloussuunnittelija Timo Saarinen sai Velkualta tiedon, jonka mukaan jäidenlähtöä joudutaan odottelemaan ainakin viikko. Aiempien vuosien tilastojen perusteella merimetsot saattavat olla parhaillaan munimassa. Kun yksikin muna ilmestyy luodolle, pesimäpuuhiin ryhtynyttä kolonnaa ei saa häiritsemällä karkottaa. Kahtena viime vuonna Airiston-Velkuan kalastusalueen häiritsijät ovat onnistuneet pitämään merimetsojen pesinnät häirintäalueen ulkopuolella. Häirintäalue kattaa noin kolmasosan Airiston-Velkuan kalastusalueen vesistä. Tämä ei kalataloussuunnittelijaa paljon lohduta, sillä merimetsot ovat nyt asettuneet Ruissalon pohjoispuolelle Äijäkarille, joka on suojelualuetta. Vuonna 2017 Äijäkarilla laskettiin olevan yli 1200 merimetson pesää. Vieläkin haastavampi tilanne on kehittymässä Mynälahden pohjukassa sijaitsevalle Aukkokarille. Viime vuonna tällä suojellulla lintuluodolla oli 64 merimetson pesää. –Kun merimetsot ovat luodon kerran hyväksi havainneet, ne tulevat uudelleen ja saavat mukaansa lisää rohkeita yksilöitä, Timo Saarinen selittää. Harmilliseksi pesimäpaikaksi Aukkokarin tekee sijainti kuhan ja ahvenen lisääntymisvesien naapurissa. –Kyseessä ovat kuhan ja ahvenen keskeisimmät lisääntymisalueet Saaristomerellä, Timo Saarinen painottaa. Hän pelkää Aukkokarille käyvän samoin kuten Äijäkarille. Vuonna 2012 Äijäkarilla havaittiin ensimmäiset merimetsojen pesät. –Kohta niitä oli 50, 100, 500 ja 1000, Saarinen huokaa. Vuonna 2017 Suomessa oli noin 150 000 merimetsoa. Niiden on arveltu syöneen avovesikaudella 16 miljoonaa kiloa kalaa. Merimetsot hankkivat ravintoa kohtalaisen suurelta alueelta. Tyypillisen ravinnonhakumatkan tiedetään olevan 15–20 kilometriä. Viime sunnuntaina Airiston-Velkuan kalastusalue järjesti Louhisaaren kartanossa merimetsotilaisuuden. Siellä kannustettiin kaupallisia kalastajia, mökkiläisiä sekä maa- ja vesialueiden omistajia ottamaan vastuuta merimetsohäirintöjen onnistumisesta. Timo Saarisen mukaan merimetsojen tarkkailua tullaan tehostamaan riistakameroiden avulla. Niitä sijoitetaan alueille, joille on vaarana muodostua uusia kolonioita.