Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Toisella kotimaisella kesätöitä hakeva nuori erottuu edukseen

Nysväämisen saa unohtaa. Kieltä pitää päästä käyttämään vaikka heti sen jälkeen, kun sitä on oppitunnilla harjoiteltu. Tätä mieltä on Vaisaaren koulussa opettava Maarit Rainio . Niinpä hänen oppilaansa kokoavat ruotsinkielisen ansioluettelon ja ovat valmiita toisella kotimaisella toteutettavaan työhaastatteluun. Se jos mikä on tapa erottautua eduksi. –Yleensä työnantajan sydän sulaa jo siinä vaiheessa, kun nuori ilmoittaa olevansa valmis puhumaan ruotsia, Rainio kertoo oppilaidensa kokemuksista. Uusi opetussuunnitelma painottaa autenttisuutta, jonka vaaliminen näkyy hänen luokassaan muun muassa ostoskasseina täynnä kauppaharjoituksissa tarvittavia pakkauksia ja leikkivaluuttaa. Käytännön tilanteiden ja kauniista käytöksestä kertovan kielen harjoittamiseen opettaja raivaa tilaa. –Jonkun adverbin päätteen voin jättää huitsin nevadaan, koska sitä ei ehkä koskaan tarvitse. Se vaan sattuu olemaan kirjassa, Rainio linjaa. Oppitunneilla luokan edessä on pakkopöydäksi nimetty pulpetti, jolle kootut perustehtävät täytyy kaikkien suorittaa. Niiden jälkeen saa valita, harjoitteleeko vaikka puhetta, sanastoa, kielioppia vai tekeekö kenties tehtäviä digimaailmassa. 12 kielen taitaja Oppilaat tuntuvat ihastuneen Maarit Ranion metodeihin. Hänen opettamansa seitsemäsluokkalaiset kirjoittivat kokemuksistaan palkintolautakunnalle ruotsinkielisen kirjeen, joka poiki Rainiolle vuoden 2018 ruotsinopettaja -tittelin. Palkintoa olivat myöntämässä muun muassa opetushallituksen edustajat. Oppilaat painottivat kirjeessään, etteivät he opiskele vain koulukirjoista. Sen sijaan Rainio on innostanut heidät lukemaan ruotsinkielisiä lehtiä ja tutustumaan pohjoismaiseen kulttuuriin muun muassa videoiden ja pelien avulla. Nuoret kertoivat myös tehneensä opettajansa johdolla vierailuja paikkoihin, joissa on ollut mahdollista kuulla ja puhua ruotsia. Vaikka Rainio sai 11.4. tunnustusta ansioistaan ruotsinopettajana, hän rakastaa yhtälailla kaikkia kieliä. Opettaja muistuttaa, että kaikkein tärkeintä on rohkeus avata suu. –Että osaa sanoa vieraalla kielellä sanan tai lauseen, kun tilanne sattuu kohdalle. Siten saa unohtumattomia katseita ja paljon parempaa palvelua kuin kieltä taitamattomat. Opettajalle itselleen kieli on väline saada kavereita ja ymmärtää muita. Intohimoiseksi jääkiekon ystäväksi tunnustautuva Rainio osaa muun muassa puolaa ja tshekkiä sekä kymmentä muuta kieltä. Oppilailleen hän antaa aina pyydettäessä luvan matkustaa. Tehtäväkseen nuoret saavat toimia äitinsä ja isänsä tulkkina. Mummi innosti puhumaan ruotsia Innostuksensa kieliin Maarit Ranio arvelee johtuvan kaksikielisistä sukujuurista. –Mummi oli ruotsinkielisestä perheestä. Omien lastensa kanssa hän puhui suomea. Kun pappa kuoli, rupesimme puhumaan mummin kanssa ruotsia. Ehkä se oli kohdallani merkittävä juttu. Opettajaksi Rainio opiskeli Åbo Akademissa. Tämän jälkeen hän joutui vielä osoittamaan Turun yliopiston puolella osaavansa opettaa suomeksi. Matkustaminen on aina kiehtonut kielistä innostunutta naista. Nykyisin hän suuntaa mieluiten Yhdysvaltoihin. –Jääkiekon takia, Ranio selittää. Luokassa hän kuvittelee olevansa valmentaja. Alla on jäänsininen lattia ja edessä on pelaajia. Heistä jokaisen hän haluaa kannustaa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Oppilas saa tietää yksilölliset vaatimukset, joilla saavuttaa tavoitteensa. –Yleensä innostan, että tekemällä tämän ja tämän saavutettavissa olisi vieläkin kovempi taso.