Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tutkijaryhmä yllättyi D-vitamiinitietouden puutoksesta: ”Kyllä, D-vitamiinia voi ottaa liikaa”

Aurinko paistaa ja D-vitamiinitankkaus on monilla käynnissä pitkän pimeän jälkeen, mutta voiko tuota ”aurinkovitamiinia”, joka oikeasti on hormoni, ottaa itseensä liikaa? Tämä on kysymys, joka yllätti myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijaryhmän. THL:n erikoistutkija Susanna Raulio sanoo, että kysymyksiä aiheesta tuli ylivoimaisesti eniten, kun ryhmä julkaisi tutkimuksensa D-vitamiinista muutama vuosi sitten. Kysymykset olivat tyyliltään: Olenko tehnyt jotain peruuttamatonta, jos olen syönyt 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivittäin puolen vuoden ajan? –Et ole, olisi meidän vastauksemme, mutta tuollaista määrää ei tarvitse monipuolisesti syövän terveen aikuisen ottaa, Raulio sanoo. –Ja kyllä, D-vitamiinia voi ottaa liikaa, erikoistutkija jatkaa. Raulio sanoo, että yltiömäinen D-vitamiinitankkaus voi johtaa äärimmillään D-vitamiinimyrkytykseen, kun veren seerumin kalsiumpitoisuus nousee liian korkeaksi. Riittävä määrä D-vitamiinia päivässä on 10 mikrogrammaa. Riskiraja on asetettu 100 mikrogrammaan. Suomessa D-vitamiinivalmisteet ovat valvottuja, mutta Raulion mukaan THL:n tiedossa on, että internetin kautta Suomeenkin tilataan jos jonkinlaista valmistetta, missä arvot huitelevat poikkeuksellisissa lukemissa. –Tämä on tiedossamme, vaikka varsinaisia ilmoituksia ei olekaan meille tullut. Muistuttaisin terveestä järjestä ja ravintosuositusten noudattamisesta, Raulio sanoo. Suomalaiset suosivat täydennettyjä elintarvikkeita Suomalaiset saavat eniten D-vitamiinia ruokavaliosta, siis sellaisesta ruokavaliosta, jossa kalaa, D-vitamiinilla täydennettyjä maitotuotteita ja ravintorasvoja on hyvässä suhteessa. Jos ruokavalio ei ole riittävän monipuolinen, tarjolla on erilaisia D-vitamiinivalmisteita. Kesällä noin 15 minuuttia aurinkoa iholle päivässä on riittävä määrä lataamaan D-akkuja. Raulio kuitenkin muistuttaa, että aurinkoa ei tarvitse varsinaisesti ottaa, vaan vitamiiniannostuksen saa normaalin auringolle altistumisen kautta. Liian vähän D-vitamiinia elimistössä voi vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen. Käynnissä on Raulion mukaan myös paljon tutkimuksia siitä, millainen mahdollinen vaikutus D-vitamiinilla on muun muassa syöpiin, erilaisiin kroonisiin sairauksiin, kuten astmoihin ja allergioihin sekä erilaisiin infektioihin. –Niin hyvässä kuin huonossakin näitä mahdollisia vaikutuksia tutkitaan nyt hyvin aktiivisesti niin kansainvälisesti kuin Suomessakin, erikoistutkija Raulio sanoo. Raulio sanoo, että D-vitamiinipitoisuutta omassa kehossa ei sinänsä tarvitse alkaa mittauttaa säännöllisesti, jos siihen ei ole varsinaista tarvetta. D-vitamiinia kuitenkin tulee kehoon väistämättäkin, jos liikkuu aurinkoisella kelillä ja syö riittävän monipuolista ruokaa – tai sitten turvautuu purkitettuihin D-vitamiinivaihtoehtoihin. –Kuten kaikessa, kohtuus ja terve järki ovat parhaimmat tavat pitää hyvää D-vitamiinitasoa omassa kehossa yllä. Vielä 2000-luvun alussa suomalaisten D-vitamiinitasot laahasivat turhan alhaalla. Vuosien 2007–2012 tutkimukset osoittivat, että väestössä oli tapahtunut selvä parannus täydennettyjen elintarvikkeiden ja tehostuneen D-vitamiiniohjeistuksen myötä. Seuraavaksi D-vitamiinin saannista saadaan tuoretta dataa tulevana syksynä, kun viime vuonna loppuun saatetut tutkimustulokset saadaan analysoitua. –On hyvin mielenkiintoista nähdä, miten tilanne on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana, Raulio sanoo.