Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Entinen ruumisauto vaatii rauhallisen kuljettajan

Parkkipaikalla Ismo Hakanen kääntää Fordin rattia hiki otsallaan. Auto suunniteltiin kiitämään Yhdysvaltain preerioilla eikä suinkaan Suomen kiemuraisilla pikkuteillä. Farmarin takaluukkua koristaakin teksti Ranch Wagon eli karjatilan vaunu. Hakasen omistama yksilö päätyi heti valmistuttuaan maarianhaminalaisen hautaustoimiston käyttöön. Amerikanraudan hankkiminen oli huomattava investointi, joten toimisto piti autoaan kuin kukkaa kämmenellä 2000-luvun puolelle saakka. Hakasen tietojen mukaan Fordia on säilytetty aina tallissa. Auton työvuosista muistuttavat takatilasta löytyvät arkkulavetin kiskojen jäljet sekä kulumat pyöräkoteloiden muoviverhouksessa. Ohjaamon ja takatilan välissä oli seinä, jonka maalaamisesta jäi aikanaan musta raita kattoverhoukseen. Hakanen toteaa näiden jälkien kuuluvan olennaisesti auton menneisyyteen. Niitä ei tulla poistamaan. Matka taittuu kakkosella ja kolmosella Monelleko saariston asukkaalle Ford Fairlane on tarjonnut viimeisen kyydin, sitä Ismo Hakanen ei tiedä. Auton papereissa säilyneen Viking Linen laivalipun perusteella ainakin yksi vainaja on käyty hakemassa Ruotsista. Hakasella on aikomus ottaa yhteyttä hautaustoimistoon ja tiedustella muun muassa ruumisautosta otettuja kuvia. Jyhkeästä amerikanraudasta huokuu edustuksellisuus. Ovien sulkemisesta kuluu jympsähdys - melkein kuin kassakaappi suljettaisiin. 2,8-litraisen kuutoskoneen käyntiääni on kuiskaava. Fordin rullatessa korviin kantautuu lähinnä pyörien alla narskuvan sepelin ääni. Entisessä ruumisautossa on kolmipykäläinen rattivaihde. Kyseisestä Ford-mallista oli myös automaattivaihteistolla varustettu versio. Synkronoimatonta ykköspykälää käytetään vain liikkeellelähtöön. Itse ajo hoituu kakkosella ja kolmosella. Autossa on tehostamattomat rumpujarrut yksipiirisellä järjestelmällä. Ne eivät ole teholtaan samaa luokkaa kuin nykyautojen levyjarrut. –Tätä ajetaan rauhallisesti ja ennakoiden, Hakanen kiteyttää. Kuljettaja, apumies ja mahdollisesti heidän väliinsä päätyvä kolmas henkilö istuvat pehmeällä sohvamaisella penkillä. Sen kunnostus oli mittavimpia töitä, joita Fordiin on viime aikoina tehty. Penkin jousitus oli niin kulunut, että kuljettajan takamus tuntui raapivan tietä. Päällystä poistettaessa Hakasen verhoiluun erikoistunut ystävä teki mielenkiintoisen löydön. Selkänojan pehmusteiden ja kankaan välistä paljastui 60-luvun lomake. Tekstistä käyvät ilmi auton tekniset tiedot. Hakanen valokuvasi paperin, jonka jälkeen se palautettiin entiselle paikalleen. Muovia Ford Fairlanessa on hyvin vähän. Yksi muoviseoksesta valmistettu osa on moottoritilan seinään ripustettu pissapojan pussi. Aivan ohjaamon vasemmassa laidassa on pieni poljin, jota painelemalla kuljettaja voi pumpata lasinpesunestettä tuulilasiin. Tallissa myös Mustang Lemussa asuva Ismo Hakanen toimii erikoisammattimiehenä ja peltiseppänä Raision kaupungin kiinteistönhoidossa. Jonkin kerran vuodessa hän käyttää tummanpuhuvaa farmariaan arkiajoissaan. –Auto toimi talvellakin kaikin puolin hyvin. Lämmityslaite on erittäin tehokas, Hakanen kehuu. Polttoaineenkulutusta tiedusteltaessa mies hymähtää, että kaikilla harrastuksilla on hintansa. Hän tankkaa Fordiin 98-oktaanista bensiiniä ja kaataa joukkoon lyijynkorvaajaa. Hakasen kipinä Yhdysvaltalaisiin autoihin syttyi ennen ajokortti-ikää. Sen suoritettuaan hänellä on ollut useampikin amerikanrauta. –Välillä oli moottoripyöräkausi. Sitten taas palasin vanhoihin autoihin, Hakanen kertoo. Hänen tallissaan asustaa Fairlanen lisäksi avomallinen Ford Mustang Convertible vuodelta 1971.