Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pentti-Oskari Kangasta ei haittaa aamuvirkkujen dynastia – "Minulle on sanottu, että olen aina nukkunut kuin pieni possu"

Pentti-Oskari Kangas jaksaa painaa, vaikka ikää kertyi mittariin viikonloppuna 75 vuotta. Ehkä jaksamisen syynä on se, että hän uskaltaa nukkua aamuisin pitkään silloin, kun ei ole tarvetta herätä. –Kymmenen vuotta sitten, kun jäin osa-aikaeläkkeelle, elämänlaatuni nousi hurjasti. Olen pystynyt nukkumaan jopa puolille päivin asti ja läheiseni ymmärtävät sen. Minua eivät herätä herätyskellot, kännykät tai vaimo, sanoo Rymättylän Herrankukkaron kiireapulainen ja höyrylaivakapteeni Pentti-Oskari Kangas. Kangas on sinut itsensä ja sen kanssa, että tarvitsee paljon unta. Muusikkoaikana, 1960-luvun loppupuolella Kankaan unirytmi siirtyi, ei lyhentynyt. Hän pitääkin tärkeänä tarpeeksi pitkän unen saamista, sillä lyhyt uni tekee pidemmän päälle huonoa terveydelle. –Minulle on sanottu, että olen aina nukkunut kuin pieni possu. Aikoinaan Rauman opettajaseminaarissa opiskellessani kävin ottamassa aina luentojen ja tuntien välillä 10-12 minuutin päiväunet oppilaskunnan huoneen sohvalla, että jaksoin. Muuten en olisi jaksanut, kun piti aamuisin herätä niin aikaisin. Myöhemmin olen kuullut unitohtorilta, että juuri sen mittaiset päiväunet virkistävät parhaiten. Parin tunnin nokoset taas ovat murhaavia. Sen jälkeen on ihan sekaisin, muistelee Kangas. Kangas kertoo muusikkoajoiltaan tarinaa siitä, kun hänen orkesterinsa Seitsemän Seinähullua orkesteria rakensi Suomen ensimmäiseen keikkabussiin saunan, keittiötilat ja 7 sänkyä. Bändistä vain Kankaalla oli linja-autokortti, joten bussi liikkui hänen hereillä olo -aikataulujensa mukaan. –Keikan jälkeen jaksoin ajaa noin tunnin. Sitten oli pakko nukkua muutama tunti ja aamusella ajaa vähän lisää. Lämmitettiin sauna ja nukuttiin taas. Sitten jaksoin lähteä ajamaan pidempää matkaa. Yrittäjänä Kangas on törmännyt siihen, että välillä pitää matkustaa esimerkiksi Helsinkiin aamutuimaan. Niinä päivinä hänestä tuntuu, ettei hän ole oma itsensä, vaan on kärttyinen eikä saa oikein hengitettyäkään kunnolla. –Sellaisista päivistä ei oikein tunnu tulevan mitään. Ne ovat ihan kauheita. Onneksi yhteistyökumppani tuntevat minut nykyään niin hyvin, että tietävät, ettei minua saa tulemaan yhteenkään kokoukseen tai palaveriin ennen puolta päivää. Kangas ei ole huomannut, että vuodenajalla olisi mitään merkitystä siihen, kuinka pitkään hän nukkuu ja milloin hän nukkuu. Jos iltaisin menee myöhään, pitää unta saada pidennettyä seuraavasta aamusta tarpeeksi. –Minulla tarpeeksi unta tarkoittaa sellaista 12-13 tuntia kerralla. Vain silloin tunnen oloni virkeäksi, kun saan herätä luonnollisesti ilman ulkopuolista herätystä. Viimeiset 32 vuotta Kangas on matkustanut vaimonsa kanssa talvisin Sri Lankaan, jossa hän tekee avustustyötä ja hyväntekeväisyyttä köyhien kylien lasten koulunkäynnin, lääkinnän ja puhtaan veden saamiseksi. Edes maisemanvaihto ei vaikuta Kankaan unirytmiin, vaikka paikallinen kukko yrittääkin aamuisin viiden aikaan häntä kiekunallaan herätellä. –Eivät minua aurinko tai äänet häiritse. Nukun yleensä pimennysverhot alhaalla ja ikkuna auki. Avoin ikkuna on tärkeä juttu, sillä hapen riittävyys vaikuttaa uneen. Samoin hyvä sänky ja tyyny ovat tärkeitä kehon levon kannalta. Lapsetkin aikoinaan ymmärsivät, että isän pitää saada nukkua aamuisin. Tyttärenikin totesi joskus, että isä nukkuu kaikki sairaudet pois, kuvailee Kangas. Välttämättä Kankaan yöunet eivät ole yhtäjaksoisesti 13 tunnin pituiset, vaan hän saattaa 5-6 aikaan aamulla herätä hetkeksi. Silloin ideatulva on yleensä parhaimmillaan. –Sain joskus unitohtorilta neuvoksi kirjoittaa yöllä tulevat ideat paperille parilla sanalla. Muistan, miten kerran yöllä oli kirjoitin paperille pari sanaa, puu ja linnunpönttö. Aamulla, kun vaimoni oli vähän murheellisella tuulella, luin yöllisen idean ja kerroin vaimolle, että älä huoli, rakennetaan Herrankukkaroon sellainen linnunpönttö, johon ihminen mahtuu nukkumaan. Kerroin idean silloiselle puusepälleni, joka alkoi heti tuumasta toimeen ja niin Rymättylään rakentui linnunpönttö majoitusta varten. Kokemuksen myötä Kangas on tajunnut, että ihmisen pitää löytää oma unirytminsä ja pitää siitä kiinni, jos se vain työelämän rajoissa on mahdollista. Tai sitten löytää sellainen ammatti, jossa pystyy omaa unirytmiään hyödyntämään, eikä väkisin muuttamaan sitä. –Yrittäjänä olen yrittänyt noukkia marjat kakun pinnalta ja nauttia yrittäjyyden positiivisista asioista. Nyt, osapäiväeläkkeellä minun ei tarvitse enää tehdä töitä kuin 12 tuntia vuorokaudessa ja sen lopun ajan voin nukkua. Ja uskallan ilmaista muille sen, että haluan nukkua aamuisin pitkään, julistaa Kangas. Uni-valverytmihäiriöisille on olemassa ihan oma diagnoosikin, G47.2. Lisätietoa asiasta löytyy www.uniliitto.fi ja epäsäännöllinen unirytmi. Facebookissa on erittäin aktiivinen vertaistukiryhmä nimellä G47.2 Uni-valverytmihäiriöiset.