Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Jääkaappiin, pakastimeen ja pannulle - Toni Beckman esittelee hyönteiskokkauksen perusteet

Nykyisin Livonsaarella asuva Toni Beckman kasvatti ensimmäiset hyönteiset omaksi ja terraarioeläintensä ravinnoksi neljä vuosikymmentä sitten. Hyönteisruokabuumin sekä aihetta käsittelevän tutkimuksen myötä Beckman on saanut uutta virtaa harrastukseensa. Helpoimpina kasvatettavina Beckman pitää jauhopukiksi kutsutun kovakuoriaisen toukkia eli jauhomatoja. Ne viihtyvät parhaiten 27 asteen lämpötilassa. Tätä viileämmässä tuotantojaksoon kuluva aika pitenee kaksinkertaiseksi. Kuumemmissa olosuhteissa matoja alkaa menehtyä. Jauhomatoja voi ostaa lemmikkiliikkeistä, mutta niiden hygieniataso ei täytä ihmisravinnolle asetettavia vaatimuksia. Eläinruuaksi tarkoitetuista madoista saa kuitenkin pienellä vaivalla ihmisille sopivaa purtavaa. –Esimerkiksi siten, että kasvattaa niistä yhden tai kaksi jatkosukupolvea aiempaa hygieenisemmissä olosuhteissa, Beckman neuvoo. Ihmisravinnoksi tarkoitetuille jauhomadoille voi syöttää myllyiltä saatavia sivutuotteita, kuten leseitä ja hiutaleiden jäänteitä. Myös kotikeittiöissä syntyvät vihannes- ja hedelmätähteet kelpaavat madoille. Mitään herkästi pilaantuvaa, kuten vaikkapa tomaattia, matojen terraarioon ei kannata panna. Joidenkin tutkimusten mukaan hyönteistenkin ruuansulatusjärjestelmä saattaa mennä sekaisin. Tähteistä proteiinia ja rasvoja Hyönteisravinnon kasvattaminen on kiertotalouden näkökulmasta tarkasteltuna hyödyllistä toimintaa. Ruokahyönteisiin keskittynyt Turun yliopiston projektipäällikkö Jaakko Korpela toteaa esimerkiksi jauhomatojen eduksi sen, että ne muuntavat ihmisten pois heittämiä ravintoaineiden sivuvirtoja proteiiniksi ja rasvoiksi. –Niillä on vieläpä hyvin tasapainoinen rasvakoostumus, Korpela kehuu. Turun yliopistossa on tutkittu muun muassa hyönteisravinnon sisältämän kitiinin terveysvaikutuksia. Tulosten valossa näyttää siltä, että se voisi parantaa ihmisten ruuansulatusta. Suomessa kasvatetaan ihmisravinnoksi lähinnä jauhomatoja, jättiläisjauhomatoja sekä kotisirkkoja. Korpelan mukaan tämä on luultavasti vasta alkua, sillä hyönteislajeja on miljoonia. Muurahaisen maku yllättää Huoneistoihin tunkevat sokerimuurahaiset eivät Toni Beckmanin mukaan maistu kummoiselle. Sen sijaan hän kannustaa tutustumaan niiden punaruskeisiin lajitovereihin, joissa on vahva curryn maku ja tuoksu. Luonnossa eläviä hyönteisiä kokeiltaessa Beckman kehottaa muistamaan joidenkin lajien olevan myrkyllisiä. Osa hyönteisistä on myös rauhoitettuja. Beckman ei vähättele hyönteisten kiputuntemuksia. Niiden minimoimiseksi ruuaksi valitut yksilöt pannaan pariksi tunniksi kohmettumaan jääkaappiin. Tämän jälkeen hyönteiset siirretään päiväksi tai kahdeksi pakastimeen, jossa ne kuolevat. Näin lämpötilan laskun ei pitäisi aiheuttaa eläimelle shokkia. Yleensä Beckman nauttii jauhomadot ja sirkat paahdettuina. –Paahdan jauhomatoja kolmesta viiteen minuuttia, Beckman kertoo. Jauhomatojen maku on hänen mielestään samanlainen kuin paahdetuilla pähkinöillä. Purematuntumaa mies kuvailee rapsakaksi. Moni on yllättynyt matojen rasvaisuudesta ja maukkaudesta. Toni Beckman ja Jaakko Korpela valmistautuvat pitämään Ruokahyönteiskasvatus kotitarpeiksi -kurssin osana kesän ja syksyn aikana toteutettavaa Livonsaaren Kyläkurssit -sarjaa. Mikäli hyönteisravintoa tuottaa kaupallisiin tarkoituksiin, pitää huomioida aihetta koskeva lainsäädäntö. Tulevalla kurssilla sivutaan pienimuotoiselle yritystoiminnalle asetettuja vaatimuksia.