Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Hytösen veljekset hurahtivat ruotsalaisiin nappisilmiin

Kari Hytösen perheellä on arkikäytössään kolme Volvo Amazonia. Niistä kaksi on farmareita ja yksi on rallihistoriasta tuttu GT-malli. –Amazoneja on jäänyt nurkkiin, koska niitä ei saa millään rikki, Kari virnistää. Vaalealla farmarillaan perhe on käynyt kahteen otteeseen Pariisissa saakka. Sympaattisen näköinen Volvo lumosi ranskalaiset. Ikkunoihin koputeltiin ja sitten käytiin juttelemaan. Auto tuntui herättävän kunnioitusta. Sinne jätetyt eurot kuten muukin omaisuus sai olla rauhassa, vaikka yöt auto vietti ovet avoinna kadunvarressa parkissa. –En tohtinut laittaa ovia lukkoon. Varas olisi voinut rikkoa ne, Kari perustelee. Eiffel-tornia ihmeteltäessä kaikki viereiset autot olivat saaneet tuulilasiinsa parkkisakon, mutta Amazon oli moiselta säästynyt. Liekö se istunut parkkipirkon mielestä maisemaan? Istuimet kuin parhaita sohvia Amazonit on suunniteltu 1950-luvun tarpeisiin. Lastien kuljettamiseen tarkoitetun farmarin taka-akseliston välitys oli niin tiheä, että se kulki parhaimmillaan 80 km/t. Kari asensi autoon viidennen vaihteen ja otti uuden perärattaan 142-sarjan Volvosta. Näillä muutoksilla vaalealla farmarilla yltää moottoritienopeuksiin. –Pääasiassa Amazoneilla ajetaan rauhallisesti matkanteosta nautiskellen, mies täsmentää. Viitonen on niin sanottu ylivaihde. Kun nelonen on saatu silmään, viitonen kytketään sähköisesti vilkkua muistuttavasta viiksestä. Kytkintä ei tässä kohdassa tarvitse käyttää. Volvo on ollut pitkään edelläkävijä turvallisuusvarusteissa. Amazon oli ensimmäinen auto, jonka vakiovarusteeksi tulivat kolmipisteturvavyöt. Ne löytyivät tosin ainoastaan etupenkeiltä. Takana matkustaneiden lasten turvaistuin oli äidin syli. Karin vaimo halusi Ranskan-matkoja varten myös takapenkille turvavyöt ja niinpä sellaiset asennettiin. Penkit on rakennettu parhaimpien sohvien tapaan. Niiden keinonahkaverhoilun alta paljastuu jousitettu säkkikangas. –Emäntä haki äitinsä selkävikaisen sukulaismamman Amazonilla Helsingistä Naantaliin. Hän hämmästeli, kun kyydissä ei selkä kipuillut ollenkaan. Pojan Mersussa sattui kuulemma hirveästi. Seuraavana kesänä tiedusteltiin mamman haluja lähteä käymään Pohjanmaalla. Hän lupasi lähteä, mikäli saa kyydin sillä samaisella autolla, jossa oli hyvä istua, Kari kertoo. Amazonin kuljettajaa on hemmoteltu ristiseläntuen säädöllä. Penkin suunnittelija on tosin lähtenyt siitä, että autoa ajaa vain sen omistaja. Tukea ei nimittäin säädetä nykyautojen tapaan nuppia kiertämällä, vaan ristipääruuvimeisselillä. Mitoitus 50-luvun ihmisille Jos ruuvimeisselin pariksi ottaa jakoavaimen, niin selviää useimmista Amazonin vaatimista pikkuhuolloista. Museorekisterissä olevan GT-mallin omistava Jukka Hytönen nostaa Amazonin valttikortiksi vankan rakenteen. Auton pellit ovat niin laadukkaita, että pitkäänkin heitteillä olleen Amazonin pystyy yleensä laittamaan kuntoon. –Pellin paksuus taitaa olla näissä pääosin yhtä milliä. Hevin se ei lähde ruostumaan, Jukka toteaa. Hänen vuoden 1967 Amazoniinsa hankittiin aikanaan kaikki mahdolliset lisävarusteet rallikuljettajien suosimaa lukkoperää lukuun ottamatta. 103-hevosvoimaisella moottorilla ja viisipykäläisellä vaihteistolla varustettu GT-malli on kallis. 1967 niitä tuotiin Suomeen ainoastaan seitsemän kappaletta. Perusmallissa oli vain 68 hevosvoimaa ja kolmiportainen manuaalivaihteisto. Jos veljekset olisivat voineet vaikuttaa Amazonin suunnitteluun, he olisivat tehneet sen suurille ihmisille. –50-luvulla oltiin varmaankin keskimäärin päänmitan meitä lyhyempiä, Kari tuumaa ja muistelee heidän edesmennyttä isäänsä Kauko Hytöstä . Kaukolla oli ensin Amazonin farmarimalli ja sittemmin GT, joka on nyt Karin kesäautona. –Isä oli pienikokoisempi kuin me. Hänellä ei koskaan ollut ongelmia Amazonin tilojen suhteen. Toinen tuotekehitystä vaativa yksityiskohta on nopeusmittari. Se näyttää reilusti liikaa. Renkaita on vaikea löytää Varaosia Amazoneihin saa Hytösten mukaan melko helposti. Ruotsalaiset valmistuttavat niitä uusiotuotantona muun muassa Puolassa. Ongelmallisimpia uusittavia ovat renkaat. Amazon vaatii nimittäin korkeat ja kapeat kumit. Valinnanvara on käynyt sellaisten kohdalla vähiin. Rengaskoko kuin myös vanteet ovat olleet omiaan hiekkateillä. Tasaisella asfaltilla huomaa, etteivät vanteet ole aivan yhtä suoria kuin nykyautoissa. –Pyörät täristävät pikkuisen yleensä juuri siinä nopeudessa, jota haluisit ajaa. Kun vähän hidastat tai kiihdytät, tärinä lakkaa, Kari kertoo.