Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Raisiolainen Heikki Salo luo visioita ja muotoilua teollisuuteen

Itä-Suomesta kotoisin oleva Heikki Salo etsi perheelleen tonttia Turusta vuonna 1984. Ilman suhteita kaupunkipäättäjiin tontteja oli Turusta melkein mahdoton saada, joten Salon katse suuntautui Turun lähikuntiin. Raisio otti ilomielin Salon perheen kaupunkiinsa asumaan ja niin Salo rakensi talonsa Kaanaaseen, Raisionlahden rantamille. Työ oli tuonut Salon Turkuun jo 70-luvun lopulla. Arkkitehtiuralle hakenut Salo ei ollut päässyt opiskelemaan arkkitehdiksi, joten kesken armeijan upseerikoulutuksen hän löysi vaihtoehdon Taideteollisesta korkeakoulusta, pyrki opiskelemaan teollista muotoilua ja pääsikin. Kohtalo kuitenkin heitti Salon polulle vielä ilmailu-ideankin, kun hän kuuli, että armeijakaveri oli päässyt Finnairin ilmailuopistoon Kuopioon. Korkeakouluopiskeluidensa välissä Salokin kävi ensin ammattilentäjän peruskurssin ja sen jälkeen jatkokurssin. Kipinä lentämiseen oli syttynyt. 80-luvun taitteen öljykriisi vaikutti kuitenkin lentäjien työnsaantiin, joten pidemmälle Salo ei alaa halunnut opiskella. Valmistuttuaan taideteollisesta korkeakoulusta, hän tuli Turkuun ensin kesätöihin yritykseen, joka teki muotoilusuunnittelua muun muassa Turun televisiotehtaille. Vuonna 1978 Salo teki työsopimuksen Destem oy:n kanssa ja hetken päästä hän hankki myös yrityksen osakkuuden. Sillä tiellä Salo on edelleen, eläke häämöttää ensi vuoden alussa. Yrityksen nimi on muuttunut fuusioiden myötä ED-designiksi ja asiakaskunta on vaihtunut televisiotehtaista puhelinvalmistajien kautta lääkintä- ja potilasvalvontalaiteteollisuuteen. Salo on ehtinyt olla monen meille arkisenkin laitteen suunnittelussa mukana, ja nimenomaan niiden ulkomuodon luomisessa. Käyttäjäystävällisyys etunenässä. –Löysin taannoin diakuvan 38 vuotta sitten pahville piirtämästäni visiosta siitä, millaiselta näyttää 2000-luvun kodin olohuoneen viihdekeskus. Silloin ei ollut vielä olemassa tietokoneita tai langatonta elektroniikkaa. Niinpä vaan kuitenkin visiossani olin sellaisia kehitellyt ja aika lailla se näyttää nykyolohuoneen kaltaiselta. Kehitys vaatii sen, että joku osaa nähdä jotain uutta ja sillä hetkellä ehkä mahdotonta, jonka pohjalta sitten tuotekehittely alkaa tehdä töitä visioiden saavuttamiseksi, tuumii Salo. Arjessa ja kotonaan käytännönläheiseksi itsensä lukeva Salo ei ole koko ajan tutkimassa, josko vaikkapa myynnissä olevat tuotteet olisi voitu muotoilla paremmin. Hänelle riittää, että hänen asiakkaansa ovat tyytyväisiä siihen yhteistyöhön ja tulokseen, jonka Salo pystyy työssään mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi muotoilla. Salon muotoilujälkeä voi nähdä vaikka laboratoriossa käytettävissä pipeteissä sekä monissa sairaaloissa käytettävissä potilasvalvontalaitteissa. Salo on ollut mukana suunnittelemassa useimpia entisen Instrumentariumin, nykyisen GE Healthcaren, valmistamia potilasvalvonta- ja anestesialaitteita 90-luvulta saakka. Varmaankin suurin osa suomalaisista on ollut sairaalassa ollessaan kytkettynä Salon muotoilemaan laitteeseen. 90-luvulla Salo muotoili Instrumentariumille hammasröntgenlaitteen, joka aloitti hampaiden kuvaamisessa ihan uuden aikakauden. –Olin joskus mukana myös suunnittelemassa Wärtsilän Helsingin telakalle nykymitoissa jo pienehköä risteilyalusta, joka oli katamaraani. Sen kahden jalaksen välissä oli kaksi pientä sukellusvenettä, jotka nostivat aluksen syväystä tarpeen mukaan. Suunnittelimme aluksen ulkomuotoa sekä sisätilojen muotoilua. Nykyään alus taitaa olla kiinalaisen omistuksessa kasinona, Salo muistelee. Salon muotoilujälki näkyy myös Tunturin Hopper-mopossa, joka oli vastaisku Honda Monkeyn minimopojen suosiolle. Vaikka muotoilu tapahtuu suurelta osin CAD-ohjelmilla, on kokonaisuuden ja mittasuhteiden ymmärtäminen tärkeää suunnittelussa. Siksi Salon työssä kuluu paljon paperia, pahvia, vaneria, teippiä ja liimaa, kun mies rakentelee malleja suunnittelunsa tueksi. Pienistä tuotteista saadaan pikamallikoneella prototyypit muutamassa tunnissa. Työn alla olevista projekteista ei voi vielä kertoa. Työnsä vastapainona Salo ulkoilee ahkerasti Raisionlahden ympäristössä ja Uikkupolulla. –Ilokseni olen huomannut, että Uikkupolkua on nyt siistitty, joten siellä ulkoileminen on taas mielekästä. Toivottavasti siellä pystyy jatkossa kävelemään kenkien kastumatta täysin märiksi, Salo huomioi. Ulkoilun ja lukemisen lisäksi Salo on jatkanut lentoharrastustaan. Hän on toiminut muun muassa Turun Lentokerhossa palolentokouluttajana, mutta jättäytynyt viime aikoina siitä syrjään ajan puutteen vuoksi. Lentolupakirjaansa hän on kuitenkin pitänyt voimassa, vaikka välillä sairastelu onkin verottanut ilmailua. –En ajatellut suunnitella lentokoneita eläkkeellä, vaikka Taideteollisen lopputyönä purjelentokoneen ohjaamon suunnittelinkin, naurahtaa Salo. –Ehkä teen joitakin omia kalusteita, sarjakuvia tai kuvataidetta – kuka tietää – varmastikin valokuvaan. Iän myötä Salo on kiinnostunut yhä enemmän historiasta ja yhteiskunnallisista asioista. Myös Espanjan kielen hän on opiskellut haltuun viime vuosina. –Raisiossa olemme viihtyneet hyvin, enkä näe syytä ainakaan vielä muuttaa vaikkapa Espanjaan. Kolme lasta ja kaksi vielä alle vuoden ikäistä lastenlasta pitävät meidät tiukasti täällä, lupaa Salo. "Kehitys vaatii sen, että joku osaa nähdä jotain uutta ja sillä hetkellä ehkä mahdotonta, jonka pohjalta sitten tuotekehittely alkaa tehdä töitä visioiden saavuttamiseksi."