Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Muisto Naantalista kunnioitti ylilääkärin nimipäivää

Naantalin kaupunginvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Mikko Rönnholm toivotti viime vuonna presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion tervetulleeksi Kultarantaan esittämällä heille alun W.F. Tallgrenin runosta Muisto Naantalista. Runo alkaa sanoilla ” Ah on olla Naantalissa/onnellista tosiaan! ”. Kiinnostuin runosta ja yllättäen tänä keväänä se ponnahti esiin, kun perehdyin Anne Aschan-Janssonin avulla hänen isänsä, taidemaalari Erik Rauthovin Luonnonmaan Keitilässä maalaamiin tauluihin. Niistä yksi on nimeltään Elysee. Kun paikka Elysee mainitaan myös W.F. Tallgrenin runossa, ajattelin, että otanpa nyt selvää, mikä tämä runo oikein on ja miten se liittyy Naantalin historiaan. Asian selvittämistä motivoi myös se, että Naantalin Museoyhdistys ry elvyttää Naantalin 575-vuotisjuhlaviikolla kylpylän historiaan liittyvien virkistysretkien perinteen järjestämällä 24.8. retken Rakkauden lähteelle Kultarantaan. Naantalin museon avustuksella Muisto Naantalista -runo löytyi Raino Puottulan kirjoittamasta kirjasta Naantalin kylpylälaitos 1863–1963. Teoksesta selviää, että runo on Sirkka-Liisa Jakobssonin osittaissuomennos W.F. Tallgrenin kirjoittamasta alkuperäisestä ruotsinkielisestä runosta. Netin avulla löytyy alkuperäinen ruotsinkielinen runo Minne af Nådendal d. 18 Juli 1870. Till Herr Doktor Söderlings namsdag. Alkuperäistä ruotsinkielistä runoa ja suomennosta vertaamalla havaitsin, että suomennoksesta oli jätetty joitakin säkeistöjä pois ja että muutamissa kohdissa suomentaja oli poikennut alkuperäisestä ajatuksesta. Runonsa loppupuolella W. F. Tallgren kohdistaa sanansa nimipäiväsankari tohtori Söderlingille, raatimies Franckille ja tohtori Lindelöfille . Fredrik Wilhelm Söderling oli kylpylän ylilääkäri 1869–89. Naantalilainen raatimies C. Franck oli yksi kylpylän perustajista ja sen toimitusjohtaja 1863–1911. Johan August Lindelöf oli turkulainen Åbo Gymnasiumin lehtori ja teologian tohtori. Hän oli kylpylän johtokunnan puheenjohtaja, kunnes myöhemmin siirtyi pappisuralle ensin Hauhoon ja sitten Porvooseen. Runo on siis kirjoitettu kylpylän ylilääkärin nimipäivä-tilaisuuteen esitettäväksi kesällä 1870 ja siinä kiitetään myös kylpylän johtajaa C. Franckia. Lindelöfiä kiitetään 1868 rakennetun uuden Kaivohuoneen hyväksi tehdystä työstä.