Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Raisiolaisrehtoreita huolestuttaa tuntiresurssien siirtäminen alakouluista yläkouluun – Hankeraha tarjoaa helpotusta

Keväällä Raision alakoulujen rehtorit ja opettajat olivat todella huolissaan nähdessään alustavat kaavailut seuraavan lukuvuoden tuntijaoista. Periaatteessa perusopetuksen tuntimäärät eivät ole laskeneet, vaan resursseja on siirretty alakouluista yläkoulun käyttöön. Pahimmassa skenaariossa viime keväänä alkukaavailut näyttivät, että alakouluista voisi hävitä opetustunteja jopa yhden opettajan verran yhtä alakoulua kohti. Kesän aikana Raisioon tullut tasa-arvohankeraha kuitenkin pelasti ainakin muutaman alakoulun suurimman ahdingon siten, että kaikille opettajille riittää töitä ja oppilaiden ryhmäkoot eivät kasva. Kaikki koulut, kuten Kuloinen ja Kaanaa, eivät tasa-arvohankerahaa väestöpohjan kriteerien vuoksi kuitenkaan saaneet. Näille kouluille tuntiresurssien supistuminen tarkoittaa jakotuntien vähenemistä melko railakkaasti. –Eniten se on pois 3-6. -luokkalaisilta, joiden jakotunteja jouduimme vähentämään. Suoraan tarkasteltuna se tarkoittaa ryhmäkokojen kasvamista siltä osalta, että pienryhmäopetusta oppilaat saavat nyt viime vuotta vähemmän. Se, että hankerahalla joudutaan paikkaamaan perusopetuksen tuntien vähenemistä, ei mielestäni tue pitkäjänteistä suunnittelua. Myös tuntiresurssien siirtäminen alakouluista yläkouluun sotii varhaisen puuttumisen ajatusta vastaan. Näillä resursseilla saamme perusopetuksen kyllä pyörimään, mutta tukitoimiin ei sitten tarpeeksi jääkään resursseja, suree Kuloisten koulun vs. rehtori Päivi Juntti. Juntin kanssa samoilla linjoilla on Ihalan koulun rehtori Jari Miettinen, joka keväällä tunsi olevansa aika ahdingossa juuri alkavan kouluvuoden tuntisuunnitelmien kanssa keväällä ehdotettujen tuntijakojen perusteella. Opettajien huoli opetustuntien ja varsinkin jakotuntien vähenemisestä oli suuri ja todellinen. Myös tukiopetustuntien kahlitseminen tuntijakotunteihin tuntuu ahdistavalta, sillä jokaisella oppilaalla pitäisi olla mahdollisuus tukiopetukseen tarpeen vaatiessa. Nyt tukiopetustuntien määrä opettajaa kohden on rajattu 0,5 viikkotuntiin, mikä saattaa tuntua opettajasta liian pieneltä tarpeeseen verrattuna. –Rehtorina joudun toimimaan valtuuston päätösten mukaisesti. Eihän se mukavalta tunnu, että tukiopetusresurssit ovat rajattuja, mutta kun olen tutkaillut vuosittaisia tukiopetustarpeita, niin se on pyörinyt siinä yhden viikkotunnin tasolla. Meillä Ihalassa kävi sen verran hyvin, että tasa-arvohankerahoituksen turvin saimme pidettyä meillä viime helmikuussa aloittaneen toisen laaja-alaisen erityisopettajan, jonka avulla kuvittelisin tukiopetustarpeen pienentyvän tuon puoli viikkotuntia. Tosin tämä on arvio, myöhemmin sitten näkee, onnistuuko, arvelee Miettinen. Jos tasa-arvohankerahaa ei olisi Raisioon tullut, esimerkiksi Ihalassa se olisi merkinnyt yhden opettajan vuoden viikkotuntimäärää. –Eihän se hyvä tapa ole, että joudumme pitkälle kesään odottamaan tietoa siitä, miten alkavan vuoden opetus voidaan järjestää. Eikä perusopetuksen pitäisi mielestäni tukeutua mihinkään hankerahoituksiin, vaan perustoiminnot sekä tukitoimet, kuten jakotunnit, tukiopetus, suomi toisena kielenä opetus ja erityisopetus pitäisivät sisältyä tarpeeksi suureen budjettiin, jotta opetus voitaisiin järjestää laadukkaasti, toteaa Miettinen. Jos Kuloisissa jakotuntien määrä on vähentynyt yhdellä tunnilla viikossa oppilasta kohden, Ihalassa luku on noin puoli tuntia viikossa vähemmän viime vuoteen verrattuna. –Tietenkin toivoisin, että päättäjät laatisivat ensi vuodeksi tarpeeksi suuren budjetin, jossa nyt alakouluilta leikatut tunnit saataisiin takaisin alakouluihin ja yläkoulu saisi lisää määrärahoja oman opetuksensa tarpeen mukaisesti. Nythän opetusbudjettia ei sinänsä ole leikattu Raisiossa, vaan tuntiresursseja on lähestytty uudella tavalla. Kaupungin rahoituksen määrä ei olennaisesti ole muuttunut, mutta hankerahan käyttö on lisääntynyt. Tutkimuksetkin osoittavat, että sen parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan. Näen pitkäjänteisesti tärkeänä sen, että opintien alkupäähän kannattaa aina suunnata riittävästi resursseja, toteaa Miettinen. "Toivoisin, että päättäjät laatisivat ensi vuodeksi tarpeeksi suuren budjetin, jossa nyt alakouluilta leikatut tunnit saataisiin takaisin alakouluihin ja yläkoulu saisi lisää määrärahoja oman opetuksensa tarpeen mukaisesti. Nythän opetusbudjettia ei sinänsä ole leikattu Raisiossa, vaan tuntiresursseja on lähestytty uudella tavalla."