Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Puutarhanhoidon terveyshyödyistä tieteellistä näyttöä

Puutarhanhoidon ja muun luonnossa puuhailun ja liikkumisen väitetään olevan monella tavalla terveellistä. Japanilais-englantilainen tutkijaryhmä päätti selvittää, kuinka luotettaviin tutkimuksiin väitteet puutarhanhoidon terveellisyydestä perustuvat. He tekivät meta- eli yhteenvetoanalyysin aihetta käsittelevistä tutkimuksista, jotka oli julkaistu vuoden 2001 jälkeen. Analyysi osoitti, että puutarhanhoito kiistatta edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Tutkijat etsivät aihetta sivuavia julkaisuja kahdesta sähköisestä tietokannasta. Valittuja hakusanoja sisältäviä artikkeleita löytyi tuhansia. Kun ne käytiin tarkemmin läpi, jäljelle jäi vain 21 laadultaan riittävän hyvää tutkimusta lopullista analyysiä varten. Näihin julkaisuihin sisältyi kaikkiaan 76 aineistoa, joissa oli verrattu puutarhanhoitoa harrastavia asianmukaisiin kontrollihenkilöihin. Tulosten mukaan puutarhanhoitoa harrastavien terveydentila oli merkitsevästi parempi kuin verrokkien. Heillä oli vähemmän ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja mielialahäiriöitä. Heidän kuntonsa oli parempi ja painoindeksinsä pienempi kuin verrokeilla. He kokivat myös elämänlaatunsa ja kognitiiviset kykynsä paremmiksi kuin verrokit. Täysin aukottomasti tulokset eivät varmista syy- ja seuraussuhdetta puutarhanhoidon ja terveyden välillä. Voi olla, että puutarhanhoidosta kiinnostuneiksi oli jo alun perin valikoitunut verrokkeja terveempiä henkilöitä. Toinen virhelähde on julkaisuharha, jolla tarkoitetaan negatiivisten tulosten julkaisematta jäämistä. Tutkijat pyrkivät eliminoimaan nämä ja muutkin virhemahdollisuudet mahdollisimman kattavasti. Epävarmuustekijöistä huolimatta tutkimuksen tekijät ovat varmoja puutarhanhoidon hyödyistä. Heidän mielestään kuntien ja kaupunkien kannattaisi järjestää kasvimaa- tai puutarhapalstoja asukkaittensa vuokrattaviksi. Siirtolapuutarhat ovatkin toteuttaneet tätä ideaa Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Prev Med Rep 2017;5:92-99