Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Nauruaste on Ylitalon perheen mittari hoitopäivän onnistumisesta

Naantalilaisella Linnea Ylitalolla on ikäänsä nähden kattava kokemus varhaiskasvatuksesta. Tyttö oli vuoden ja kaksi kuukautta, kun hänet vietiin loppukeväästä 2016 Turun puolelle yksityiseen päiväkotiin. –Kesä vierähti uuteen tilanteeseen totutellessa, isä Tero Ylitalo muistelee. Tuolloin perhe asui Raisiossa kauppakeskus Myllyn ja Ikean välimaastoon rakennetulla asuinalueella. Raisio antoi palvelusetelin, jonka turvin Ylitalot etsivät hoitopaikan. Sitä kartoitettaessa vanhempien huomio kiinnittyi tiloihin. Sittemmin he totesivat henkilökunnan olevan keskeisin hoidon laadun vaikuttava tekijä. Viestiminen on tärkeää Yksityisessä päiväkodissa oli hyviä käytäntöjä, joita Naantalin keskustaan muuttaneet Ylitalot näkisivät mielellään kunnallisellakin puolella. Yksi sellainen oli viestinnän runsaus. Viestejä tuli koulumaailmasta tutun Wilman kaltaisella sovelluksella ja toisinaan sähköpostilla. Tero Ylitalon mielestä viestikanavalla ei ole suurtakaan merkitystä. Tärkeintä on, että vanhemmat saavat kuulla hoitopäivien sisällöstä. –Viestit voivat olla yksinkertaisia. Niissä voi lukea, että käytiin metsässä tai syötiin jäätelöä, Tero toteaa. Kotona Linnea ei päiväkodin tapahtumista juuri pukahda. Isän mukaan tiedonmuruja saa nyhtämällä nyhtää. –Tytön nauruaste on helppolukuisin mittari päivän sujumisesta. Siitäkään ei voi päätellä kaikkea. Isä on huomannut kasvun tuovan tullessaan monenlaisia kausia. Parhaimmillaan pienokaisen elämä on pelkkää iloa niin kotona kuin päiväkodissakin. Silloin Linnea ei välttämättä haluaisi lähteä hoitopaikan leikeistä kotiin. Välillä on taas hetkiä, jolloin kaikki tuntuu vaikealta. Tero kuvailee tytärtään määrätietoiseksi, mutta toisaalta helposti sopeutuvaksi. Hän uskoo, että varhaiskasvatuksessa osataan tukea vahvuuksia ja kehittää tarvittavia taitoja. Niitä on käyty läpi varhaiskasvatussuunnitelma-keskustelussa eli VASU:ssa. Papereihin kirjatut tavoitteet tahtovat unohtua kiireisessä arjessa. Senkin vuoksi hoitohenkilökunnan kanssa tapahtuva pikainen sananvaihto lasta tuotaessa ja vietäessä on Teron mielestä tärkeää. Jo pelkkä toteamus päivän kulusta osoittaa, että lapsi on tullut huomatuksi. Rakenteilla matalan kynnyksen foorumi Mainostoimistossa työskentelevä Tero Ylitalo ehdottaa päiväkotien käyttöön sähköisiä keskustelualustoja, jotka voisivat olla avain helppoon viestintään kotien ja hoitopaikan välillä. Naantalin varhaiskasvatuksen johtaja Kaisa Rantala toteaa tämän yhdeksi asiaksi, jota tullaan pohtimaan Naantalin varhaiskasvatuksen kokemusasiantuntijaryhmässä. Siihen otetaan jäseniksi varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten huoltajia niin kantakaupungista kuin saaristostakin. Tavoitteena on, että ryhmäläisillä olisi matalan kynnyksen foorumi esittää ideoita. –Tämän päivän kunnallisissa palveluissa halutaan ottaa kuntalaiset konkreettisesti osallisiksi kehittämään toimintaa. Sitä tehtävää kokemusasiantuntijat ryhtyvät toteuttamaan, varhaiskasvatuksen johtaja toteaa. Ryhmän ei haluta kuormittavan liikaa. Tähän mennessä on kaavailtu, että se kokoontuisi kenties muutaman kerran vuodessa. Naantalissa tiedusteltiin viime keväänä vanhempien halukkuutta liittyä kokemusasiantuntijaryhmään. Halukkaita oli runsaasti. Käytännön kokemuksia päätöksentekoon Virkamiesten ja poliittisten päättäjien on huolehdittava lapsivaikutusten arvioinneista, kun käsiteltävä tai päätettävä asia koskee lapsia, nuoria tai perheitä. Tässäkin varhaiskasvatuksen kokemusasiantuntijat voisivat olla avuksi. Lautakuntien jäsenille ei tulla jakamaan lasten piirroksia tulevaisuuden päiväkodeista tai vanhempien kirjoittamia tarralappuja. Kaisa Rantala toteaa, että hänen ja muiden viranhaltijoiden tehtävä on käsitellä lapsilta sekä perheiltä koottu tieto päätöksentekijöille kelpaavaan muotoon. Kerhoja vanhemmille Parantunut työllisyystilanne näkyy Naantalissa siten, että hoitoon tuodaan entistä pienempiä lapsia. Positiivisen muutoksen myötä varhaiskasvatuksen työntekijät ovat ryhtyneet miettimään, miten päiväkodit voisivat auttaa perheitä tutustumaan toisiinsa. Kokemusasiantuntijaryhmän lisäksi kaupungissa tuetaan varhaiskasvatuksen vanhempainkerhojen käynnistymistä. Ne auttaisivat isiä ja äitejä muodostamaan sosiaalisia verkostoja, joista saattaisi olla apua arjen pyörittämisessä. Tero Ylitalo kannustaa viemään ajatusta eteenpäin. Hän muistaa yksityisen päiväkodin tarjonneen ryhmäytymismahdollisuuksia vanhemmille, mikä tuntui hyvältä tavalta tutustua vastarakennetun asuinalueen naapurustoon. Naantalissa Ylitalot ovat kohdanneet tyttärensä päiväkotikavereita ja heidän vanhempiaan leikkipuistoissa.