Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kaurakarin betonilehmän kauneusoperaatio onnistui

Kaurakarilla, Kailosta hieman eteenpäin sijaitsevalla luodolla, lymyilee vuonna 1995 sijoitettu Jarkko Peltosen 30 vuotta sitten taiteilema betonilehmä. Kesän aikana lehmä on saanut entisen ilmeensä uuden hännän, korvien ja utareiden muodossa. Saariston tuulet ja ohikulkijat kun olivat runnelleet lehmän vuosien saatossa aika rujon näköiseksi. Urakan vaikeuden tajuaa vasta sitten, kun astuu Kaurakarille ja huomaa, millaisissa olosuhteissa luodolla lymyilevää betonilehmää on restauroitu. Jyrkät ja liukkaat kalliot eivät ole se helpoin maaperä kantaa 25 kiloa kuivabetonia ja monta ämpärillistä vettä. Luodolla ei sähköä ole, joten kuvataiteilija Antte Kerkola sekoitteli betonimassaa lehmän korjaamista varten käsin. Apuna hänellä oli toinen naantalilainen taiteilija Pirjo Viitanen. –Ja jottei entisöinti olisi tuntunut liian helpolta, kesän kuumuus pakotti meidät siirtymään päivävuorosta yövuoroon, jotta saimme sopivan lämpötilan urakalle niin betonin kuin taiteilijoiden oloa varten, kuvailee hankkeen puuhanainen Kristiina Sunell, jonka Busteri on kesän aikana tullut tutuksi Kaurakarin vesirajan kivien kanssa. Lehmälle toivotaan oleskelurauhaa Kun työryhmä kävi keväällä katsomassa, missä kunnossa lehmä oli, sen runko osoittautui odotettua paremmaksi. Peltosen lehmä rakentuu styroksista, raudasta, betonista, kipsistä ja kanaverkosta. Se on kestänyt avaralla luodolla lähes neljännes vuosisataa, ja Kerkola uskookin, että nyt kunnostetut osat kestävät ainakin yli 10 vuotta, jos taideteos saa vain olla rauhassa. Kaurakari on Soile Peltosen omistuksessa, Omistaja toivookin, että lehmä saisi ilahduttaa ohikulkijoita rauhassa ilman, että teokseen kosketaan. Luodolle asennettiin myös aurinkokennovalot, joiden on tarkoitus valaista lehmää pimeässä. Entisöinnin mahdollistivat Naantalin Taidemuseon kannatusyhdistys ja Kaune Oy. Videon lehmän paljastustilaisuudesta voit katsoa täältä .